Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
suihkumies kerskailijaa, joka tästä wimmas-
tuneena hyökkäsi puukko kädessä suihkumie-
hen kimppuun ja löi hänelle niskaan niin
waarallisen haawati, että mies tnakaa nyt
kaupungin sairalassa. Niln kertoo Sat
— Muita uutisia Suomesta. Kir k-
koherrati maalissa Kiiirnwe-
dellä toissa sunnuntaina ott, kuten K.
S:t tietää, ivarakirkkoherra K J. Jdniati
saattut ettimmät äänet. Suome 11
T a l o n ?; sen r a on päättänyt lahjoittaa
Ruotsin maautviljelysakatettiian museoon
sen kokoelman suomalaisia sietttennäytteitä,
joka näinä päitvitiä pannaan Sundswallin
"maatitviljelyskokouksessa näytteille. (11. S.)
— Seuraknnnan ero. Kiikati kap-
peli on päättänyt hakea itsensä erillensä
Tyrwäästä ja rntveta emäpitäjäksi, kertoo
Sat " Mikael Agrikolatt muis-
toksi ollaan, kuten O. )l- kertoo, hankkeis-
sa pystyttää muistopatsas hänen syntymä-
pitäjässään Pernajassa. Jo wuosi sitten
alettiin siihen kerätä rahaa ia wiime per:
juntaina pidettiitt taas Lowiisassa iltahu-
ivit mainitun tarkoitukseni hywäksi.
Kirkkoherraksi Uudenkirkon
pitäjään on, kuten O. F. tietää, nimi-
tetty pastori Noschier, joka on ollut Sipe-
riassa suomalaisten siirtolaisten sielunpai-
menena.
——
Pkaafenduilta.
– Nuisla on alettu leikata jo näinä
päitvinä Turun läheisissä saaristopitäjissä.
—— Murhavoltto Wiime maanantaita
iva-staati yöllä paloi Maskun Ajosenpä;";——
Jsotalott kaksi heitiälatoa, ja noin 30 ha;
killistii heittiä. Tätnä luullaan murhapol-
toksi; sillä täällä on ttähty kuleksimiin
eräs ":lliynätttäen ruotiwaitvainen, joka jo
ennestään ott tunnettu olewan sattianlals-
teit rikosteii harjoittajana. Matti.
–— §liitollisuuden osoitus. L’Lsiime ju-
hannusaamuna aikaseen saapui Loimaan
Laulusenran jäsenet johtajansa kansakou-
lunopettaja J. Maukosen asunttolle hätttä
laululla herättämään juhanttusjnhlalle ja
lahjoittiwat tässä tilaisuudessa hänelle noin
wiidenkymmenen markan arwoisen rekulaat-
torikellon kiitollisuutensa osoitteeksi siitä ah-
keruudesta ja nerosta, jolla hän, uunivo-
jaan säiistiitnättä, ott lauluseulaa johtanut
Lahjan tarkoituksesta lausui opettaja "tehti-
tten, joka seuraa johti, moniaan sanan, jo-
boti Maukonen ivastasi, kittäen lätttpitttillii
sanoilla seuraa, joka oli ikäsittänyt laiiluti
arwon ja yletvyyden, mainiten, ettii hätt
ivahiin sett suhteen on woinut waikuttaa.
1U S.)
—— Sndet tappoiwat ja raatelimat Tyr;
wiiällii kuten S. lle kirjoitetaan tämän
heinäkunn 8 päiwänä torppari Willto "suo-
miston, "1;1oul1ajärwe11 kylässä, kaikki eläi-
met, kolme lehiuiiii ja yhden utullin. Wii-
me mainittu ei ollut torpparin oma. On
kyllitkin ttiututva wahinko waraitottialle
torpparille, joka kalliilla karjattruoalla on
elättättiit wiime talwena etikkonsa, joista
nyt suwella olisi ollut titloa. Mutta kyl-
läpii sitsi saakiti siellä rauhassa elää ja
pesiä, kosk11 kuittiasia ei ole niihinkään
toimiin ritwettu niiden häwittämiseksi,
tiiuitta kuin ettii pietti tapporaha uiakse-
taan, ja loppu jätetään salliman haltuun.
Tiiliäti toiwoisi wast’edes muitakin hank-
keita. M" 2l;
tilitentttttlttt.
sotutantereelta 3)"11ti382i.
Soclan eneimmiiietii ttiiytöstii saattaa pitää
jtäiittznteettii. !cailclci tilelcs:ttttlt-iiitt linnoi-
tnlceet ai’at ltttjitlleett ammuttuina, itee l:iin-
pitttlci ettitrelcei oeitlcei tiililiat-orionit, "josen
beilnini-jottlcot — raa’atarapialaisetlitit-"joit-
tattit lcttilclceit i"äl1"it";iltit;1 1:1 1")"1’iöti’1ii, tnilcii
Siellii eniiii 011 tttnltclolliata. —— arabi-1111814111,
näittFiiiitt lteilclcoiitenött englatttjluieiit 11113-
taitn, liiltti eot-"tjenlclcoitteett lcttnpitngistu,
initlctt t"etii"i"t"i"iilcseett aistitun-altan, etenlcin
Kaitoon, ju siellä 1")"ltt1iilcöeett "atleetit-.111
rastarinta-titi, "joe !iltolliöet soittajaiset.
7111111 ennen lälttiiiittnii 8)"t)"ttii"iit iituihin "jott-
lcot litiupttngin ttileeti "ju jtiiii5ti1"1"it tungit
jtti "satiinin-anit palttoa "ja t""1"1"13tiiiniiiitt lcutt-
pttttlciitt "jiiiineitii e111"111u1l11i.—"j11 seitit egyptiläi-
Sitti olen lteltt"iittn"i"t"j;1 lttitonttt, 1111 tut-peel:-
Si 111751 liitallalcaeni niiniiI"
7-ut"11 ttälti, tnitettlcii nittittlco taipui liititt-
Sellr tuitit-1:111 rantteille. 8ett niit-tei.set 81""1-
teet loistit/ut rielii temppelin ltitijntlln.
(.liitlc.1
siti. Sutmwse turltoitnlieeeea byöltltäeirät
myösltin beclnini-jonlcot, jotlca elisat ltalcoon-
tnneet ympäristöött, ltanptmltiin. käiränö.
ennen pontmititlceen allitta etti "8tanclat-ä"
sältlcäeattemitn, jorilta muli-eten "limaiset !sug-
lnnnin alamaiset elinat silloin lähteneet leatt-
pnngiste, niin että älelceuntitiaan "jäi eti-
ttoeStaa"n noin 5,1)00 italialaista ja ltteilc-
lcalaiotu "jotlta isoneulieit riitoitulteieta ituoli-
tnnttn pitität parempana pysyit siellä liitin
"jättää omaisuntensa suuruun. !isoimmat
beiötä "alituit allt-.iista tälceä, eirätltä liesimil-
taan "jii tetroilta-111 enni-in etoa itämaalai-
SiSta, "jonit-1 tiitoltSi eitti-"ii luulleet nauttian
"joutuis-unea. ITnitenltiit oli semmoisinlciII,
joi-liet listin roi !tuonutta tnnnlcal:tiöilteh ttiin
ettii lceSi’tlcnun 11 11:11 tnnrlta:t jatltettiin
petiliin r-tltennitlcSeSSa, joltott europalaiset
alii/ut paenneet "ja 111853 lte. timm-itua puo-
luetnltöen jällteett, lcailclci "joutuisat eurman
etuiltiin, paitSi uiiltäinen 0811, "soltit tnnlcensi
uintmtitittt titilcijoulton leipi "ja !11-.lietti run-
nitlle "ju nieltii enJlitntjläiSten uetteiSin. !(0-
uan tattguiistttlceett suistit SiiS ne, "joilta litin-
pitnltiitt )iiii/iit.
ILi-iänttymme isielii aleltStmcltii-ian ltateele-
iti-tan lceclii-iit tilan. 1’ontmitttlceett tiiliaita
oli ltätt alelceattiiriaeöa linnaset-11111 liete-el-
’I’iniesä, "joltei sijaitsee stiinalla ttietttellä,
"soulia nentiSSä tulitorni rut-vetelieineen 011.
8inne oli ettglantiliiietett leiju-tin tuli ltiiätt"
netty. Isttglatmin molemmat lältettiläät liett-
talilcottönli OtirtnitiSltt "ja rultaaöittin tetri-213-
tuju Ooltritt lcäi"ii"iit eitttttuntaitta ltänen lno-
netatt "ja lteltoittinitt ltiitttä siitt-111153111 joitett-
lcin englantilaisesti Sotetlaitsttutt. l’e:ttt l:e-
;1"li"—.""1 ali seltsi 1"ii.—”718 ettii, uljiIS. ll7ått l;:iel—""
tiipot "retiisiillieeeti 1111311 eltiiottontastt, "ja
lausumatta ttiielipiteitiiätt taltiollieietu sult-
teiettt ilmoitti ltiitt taltt01"1111311 "jiiiiclii mottien
"sotiitiieneä luoline, "jotlcit ltiitttei olit/al; 8e11-
rantteet iielceieittii eailceittn ltetlcinii. I(11n
nyt nllcomanlitinen stttttjoitlclce uliltasi 33111)-
tiii, ei ltiitt tulttottut tiittaa aihetta siiltett
moitteeeet t, että ltiitt oliei "aiti-ett ltetlcettii.
jättiitt)"t 11111111183. 1’111ntttititlc8911 lopullu
niizii,tiiä leiniitti, ltuten j11 etinen ott lcett"0tt"11,
olleen eetilaetett tnnt"ltu)"t"i1"i"lcaen eeineenä,
"joeta ltäit jielitetiii sotamiesten lahjomisella
"ja ettglantiluiötett tttetiöotatniestett niittiisi
tulollti.
tiloitetttniltiaeta ilinoitetaan: l’iinte lein-
1"11utt1i1111 illulla ltiitIitttiitt lcailtlci ettalantilai-
Jet merisotamiehet lcolcoott, lcoSlcti peliittiitt
eit-altin teltatkin lt)siilclcä)lc8ett lcititpttnlciin.
llittiiiitt lt)i1’1lclcii1i5tii ei ltnitettlcaan tapuliini-
ttttt. liriini olealcelee riiniemien tietojen
tuuliaan etteitntniiiöett 11)"5;i"1"51)ailca11 tienoilla
Klelteitinltiastit ]sairoon pitin. llänellii ott
4 1")’lctttenttiii jttllcittiiilceii, l,ötlll ntieItii. eliitit-
ttätöntä uiilteii, 1 1")"lcmentti 1"at8111"iilcei"18elcii
:iti I(t"111)1)’in linnanetu. lautatie lu’ultaan
011 tilcottit.
Bttgluntilaista .satnriilceii 011 alelc:qaitilriutt
lnSlcetttt mit-alle 3,000 ittieStii. illaalle noue-
Ieet ettii-3111:1891; "ja liteiltlculaieet merisotamie-
ltet otat piil-.tiineet taitaisin laitoihinsa.
l’nilclcii ettglantilttieet tai-liusti ottit tatti-)in-
tteet, jatlcetiitin aloite-tuttituissa yltii. !nutita-
1111ltto"jtt. !siteitttmiiieen nietlcin niutlt:iutni-
.seen "ja tttiitltapolttoott tiloitettu-itineeit, jaatit
olemnie liettotteet, ott erite eguutiliiinen
etet.sti aittatiet.
Mietteitii 111tunnikseni-opetuksesta
kansakoulussa.
Piirik1111111111 kansakoulu-kokouksessa Tyr;
wääöfä kesäk. 26 p. Keskusteltiin muuti
muassa: "olisiko tarpeellista ja
mahdollista opettaa niaawiljelyk-
seti alkeita kansakoulussa" Koko-
ukseti milt’ei yksimieliseksi päiitiikseksi tuli,
että jokaisen opettajan tulisi johtokuntaa
kehotti-.111 ottamaan maatiwiljekyksenkiti oppi-
aineeksi kansakotilussa. Pijätiistä semmoi-
setta wastusti allekirjoittanut jo kokoukses-
sa, niittta koska luulen olewan syytä siitä
tarkemmin piihitit, otan sett mieliikin kes:
kusteltawaksi.
:liukoinen ylihallituksen antama malli-
kurssi säätäii 34 opetus-tuntia wiikossa
kullekin tintosiiosastolle. Ylläniainitiiss1i ko-
kouksessa katsoiwat miiutatttat sen määrän
liiaksi rasittawan lapsia. Eltei siiheti lisä-
tii sowi enää, liene kaikilla yksi tnieli. .iko-
ketttuksesta ott myos jokainen opettaja war-
maankin tulltit huomaamaan, ettii ne tun-
nit tarwitaan, jos tittelit kunnollisesti pe-
rille päästä. Ehdotus undeti aiueeti otta;
misesta katisakouluu oppi-aineidenjotikkoon
luulisi siis olennin saman, kitti syrjäyttiiä
jottktiti aineen kokonaan pois taikka sen
sijaan katkaista useat :liykyisistä oppi-
aineista ja kurssista on kuitenki sanottu,
Höyrylaiwaliike.
Tukholmaan
Haugö, katteini Osk. Wilh. Andsten, Mariahaminan
kautta, maanantaisin k:lo 8 j. pp.
"l
Aura, katt. Chr. Feilcke, tuorstaisin k:lo 8 j. pp.. . —i–
Constantitt, katt. K. Waenerberg, lauantaisin kl. 8 j.pp. —i
Åbo, "katt A. A. Broberg, poiketen sattutnoisesti !ikka-
rtahaminaan, maanantaisin k:lo 8 j. pp. . . .
Finlaitd, katt. G. M. Fogelholm, tuorstaisin kl. 8 j.pp.
Pietariin,
poiketett Hankoon ja Helsinkiin. ]
Åbo, katt A. A. Broberg, sunnuntaisin k:lo 7 j..pp
Hangö, katt Osk. Wilh Andsten, poiketen Tammijaa-
sunnuntaisin k:lo 9 j pp.
Finland, katt. G M. Fogelholtn, poiketen sattumoisesti
Wiipuriin, keskiwiikkoisiii k:lo 7 j pp.
Anra, katt. Chr. Feilcke, keskiwiikkoisin k:lo 7 j. pp.
Constantitt,k11tt. K. Waenerlterg,perjantaisiit kl. 7j.pp.
Tawaraliistat owat jätettäwät tunti
eniten hönrylaiwatt lähtöä;
relletin,
Hnnin.l
Heinäk. Elok.
311428!-
—"— 317131
22— 519—
—24— 721——
—27—to24"—
——301327——
—23—— 620"—
———2inW
—26"— 923;—
—28;—11251—
61; DIU !Knljetnsmaksn Pietarista anknun on Nnisjam
" homatosta S markkaa 1: 80,
Asehuäjauhosakistä
Tietoja antaa
"
1: ——
Nordfors ja Kttmpp;
että ne sisältäwät inhimillisen siwistyksen
alkeet, jotka owat jokaiselle kansalaiselle
wälttätnättömäu tarpeelliset ja joita ei ai-
kaan sotvi supistaa. Kokouksessa puolits-
tajain tarkoitus ei tainnut kuitenkaan olla
tehdä wiikitvaltaa näille kumtnallekaan,
waikka lausumatta jäi, miten se sitten kä-
wisi laatuun
Otaksua täytyy kuttimitikin, että on tvält-
tämätöntä ottaa lisiitiititiii mainittua ai-
netta warteti. — Ajatellaan se tehdyksi ja
ryhdytään opetustyöhön. Oppilaille sopi-
waa oppikirjaa ei ole, mutta senlainen
piati walmistunee. Se ei tuuttien olekaati
suuresta arwosta, sillä kiiyhän opetus päitt-
sä paremmin eläwällä esittelyllä. Opetta-
ja on itse eittien kotiluuti liihtöä tehnyt
maanwiljelys-tijötä. Opettajana ott hän
uinutauiia wuosia wiljellyt peltotilkkunsa.
Tietopuolist11 opetusta ei hän ole saattut,
mutta osaa hän lukea ja onhan hänellii
hywä aika katsella Arheniuksesta tai ttitiis-
ta sopiwista oppikirjoista ohjeita. Eikö ole
opettajalla taitoa sitä opettaa? – —- Näiillä
perusteillti katseltiin asian menestywän ja
niissä onkin totta toinen puoli. Asian 11.
s. ensimäinen puoli on näin: Usein opet-
taja ei ole lapsuudessaan olluttilaisuudes-"
sa nähdäkään järjestettyä maanwiljelystä.
Opettajana hänelle ei ole sattunut joutu-"
111111111 maata ollenkaan tai wähän puutar-
haksi ja jos hän wuoden kaksi olisi pals-
taansa wiljellytkin, ei siitä wielä ole läh-
tetiyt juuri mitään kokemusta. Kun wielii
muistutetaan, että koulun kutinollinen työ
waatii opettajalta nielkeitt kaikki woimat,
uiin kokonaisen aineen itsekseeti oppiminen
" semmenkin tvähässä ajassa tulisi ketities
rasittawaiseksi. Ia jos hän mahdollisesti
kyllä sen woisikin, lienee sittekin syytä ky-
syä: onko hänelle siiheti taitoa? Puolesta-
tii wastaan kieltäwästi. Aineen eläwä
esitys edellyttää sen tarkkaa tuntemista.
Hajanaiset, puutteelliset tiedot teketviit esit-
telyn kuolleeksi, josta ei oppilaille, warsin-
kaan niin wähässä ajassa, kun kansakou-
lussa woi tulla kysymykseen, luullakseni ei
ole niutita limityit, kuti ettii tietä 11; ät
sa 11 o 11 maauwiljelystiikin opetetuti kansa-
koulussa.
Tähän kenties joku hnoniauttaisi, ettei
ttiaattwiljelykseukään opettamisessa mahda
olla tiililttätnätiin tuo kokettiuksesta saawu-
tettu tieto. 21loihan sitä kirjan mukaan
tuetus uksellä opettaa toiselle, waikka ei it-
sellii olisikaan siihen wakuutusta. Ios
niin olisikiti, silloinkin lienee parasta olla
kallista 11ik1111 tuhlaamatta jo jättää se11
oppilaan itse opittawaksi koulusta päästyä
Ios kerran opettaja tuott taidon kirjasta
niin helposti saawuttaa, niin eti luulekan-
sakoulnsta päästieen olewan pystytuättö-
ttiiiii sitä omistatiiaan.
IIllempänä latisittiiii perusteella eti woi
ytntttiirtiiä mitä hyötyä olisi ja tulisi, jos
johtokatuun nyt ryhtyisitviit mainittuun
hankkeesen. :lliahdollista ott, että joitkin-
laisella menestyksellä sitä jossakiti ivaisi
tehdä; mutta yleeusä luulen sen toisaalta
waikuttawan enemmän wahinkoa, kuin hyö-
tyä.
Maanwiljelyksen tarpeellisuudesta olett
kuitenkin yhtä mieltä kokouksen kanssa.
Yhdistyn opett. Ahlgren’in esitykseen,
että sitä olisi opetettatva sysikin ja Kemian
sijassa warsinaisena aineena, jota wastaan
ne saisiwat sen tverran esiintyä, kuttutaan-
wilj. selittämiseen tarwitaan. Ne aineet
tulisiwat oppilaille paremmin tutuiksi, kun
tähän asti, jolloin niitä waan pelkkinä il-
miöinä on esitetty. Jokapäitväisen elämän
oloihin sowitettuina olisi siitä hyötyäkum-
ittinkin enemmän. Muita kun tässä maan-
wiljelys on pääasiana ja kun opetuksesta
hcdelmää pitäisi saawuttaa, niin on ensi-
mäinen ehto, että opettaja itse siihen on
!valmistautunut Jos sjis tämmöinenniuu-
tos oppi-aineissa olisi toiwottawa, katson
wälttämättömäksi edellä tnainitun ehdon
tarto.tsewan täyttää. Missä se parahiten
tapahtuisi sekä ottko kansakoululla tarpeeksi.
jo sopiwata maata käytännöllisesti harjoit-
taida otvat toisia kysymyksiä, jotka jääkööt
toistaiseksi. " O
Kaikenlaista.
"Näppärää. "lloydiin puhua sattasen,
teidäu 1111ijestecttin11e", sativi kerran sota-
mies Fredrik suttrelle, jätäeti kuninkaalle
pyyuniin wirankoroittamisesta. "Kyllä",
wastasi kuningas, waan jos sanot kaksi,
tulet hirtetyksi! "Allekirjoittakaa"l sa-
noi sotamies. —— Kuningas hymyili, tvi-
heisi 111 allekirjoitti.
Tarkka kello. Atnertkassa loytyy eräässä
rautatien pysäyspaikassa tvirkamies, joka
kersk1111 erinomaisen hywästä kellostaan.
Eräänii aamuna kuultiin hänen sanowan,
ottaessaan kelloa taskustaan: "Ios au-
rinko ei lakkaa näkymästä tuon wuoren
takaa puolentoista minutin kuluttua, ttiin
se myöhästyy.
—— ""——— —", —""——"————""—
Knrss it.
Snouien Pankki Heittäk. 20 p.
Waihto- Osto-
kurssi. kurssi.
M. p. M. p.
Pieturi 7 p. . . . . . .255 —— 247: – 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 2."1: 17 25 — putt:ta st.
Parisi till p. kill: 30 93 10
liminpuri 90 p. 123: 21) 122 50 "
illaisterdattt ..... 207: 50 201;: — 100"!ta"
Tukliolma 3 11.. . . . 139: 30 138: 40
Laiwalista.
H till, l p. heittäk. Ahto, Sohlströtti, Pensa-
colasta.
Wisbeach, 2!; p. kesäk. Jretie, Jansson,
Kronstattiin "
"1"1olten11u, 3 p heittäk. Totuus, Ofttnan,
:nauttialle
KnlkenntSaltnesta, 31; heittak Jmpi,
§llltokas (linn-35118111Ktottstattiitt Ellen, D"ahlftiötti,
Hyer-esiötii Waasaan. "
söetiittgöritt luotsipaikka, 311.he1-
näk Käytt luotsia: Jhatiii, St111";ck Apolonia,
Erikn’on.
K ö p e 11 h a m i 11 a, 4 p. heittiit Eilett kultimat
ohi: suomal. laitoit Kaitais, Erikssott, ja tänään
satti Ainiatar (? Aailotar) "1""1o1vi ja Wilhetntitta Jo-
hattsfoti, molemmat Kionftattiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
