Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Mies kuoli istuwallaan ja sai
siinä tilassii olla koko yiin. (S. T.)
–— Karille joutunut laiwa. T. kuun
22 v. wastaan yöllä joutui norjalainen
priki "3"Lanra", katteini P. NicI-ch’ni, kotoi-
sin Mandalista, karille Sebliskiirin maja-
kan luomi. Hörylaiwa "’Leiiini", joka sa-
mana päiwänä kulki ohitse, olisi ollitt ti-
laisuudessa auttaa ja siitä olikin jo suos"-
tuttii, miittit ei moititit prikin aseman snh-
teen tehdä mitään seit pelastukseksi. Jos
silloiiten kowa tituli laskeuisi ja itiesi nousisi,
woisi prikin kenties saada karilta.
(S. T.)
tiutisesta.
Oikiiisii. Wiiine nuuterossa oli tiutisessa "Tn-
rnn kanuunain iväkiuiku" eksyttäwä painoivirhe.
— !itää olennin:
iiiiehiä ivaintoja
Heukirahan maksiimia . 5,4ijl 7,22;3.
Henkirithiiii maksamattomia:
Ylj- jit ala-ikäisiä sekä muista
syistä wapaiitettuja . 3,13.; 3,808.
Passilla Weniijällä oleskeleivia . 12 11.
—— Nimityö. Sen oljessa kuin H. M.
Keisari 12 p:nä tätä lokiikinita on itiinit-
täityt professorin kaswatiisopissa ja didiik-
tikassa Siiomen yliopistossa Z. I" Cleme’n
kaniiaiieumotseksi, oit lsieis. Majesteti, teh-
dystä alamaisesta hakemuksesta, atitiiniit
kanslianeiiwos Clewe’lle wirkiteroii hänen
oiiiistantastaaii professorin mirasta jit sit-
iiiallii siioitiit liiiitelle täysinpalwelleena sitä
seiiriiawat pensioni-edut.
—– Hiiipak. sanomia. (si’uopioit.) Haet-
tamana: hakijain puutteessa, kappalaiseit
mirat Oiilnn-Salossa j Liimingiissa 03!"
p. kiil, täiitäti kiinti 13) piiiwä ensitiiiiiät—i
tieti. Sittenkiin kirkkoherran waali
Sitonenjoella on saanitt lititt moititan, oit
tiiouiiokiipitiili 19 p. tätä kuuta antanut
nniltuiii:skirjan kukkoherranmirkitaii saitotiis-
sä seurakunnassa kappalaiselle Limiiiifiassa,
ivarakirkkoherrii H. E Schroderiis"elle. —
M ä ä r ii t t y: kirkkoherraii—apulainen Haii-
pamedellä J. Snellinan kiippitlaiseii sijai-
seksi Pulkkilan seurakuntaan.
"liliiltioaiiita lisäksi "liitopioii ruot-
salaiselle lyseolle. Kiiteit Hfors tietiiii,
oit keis. seitati, jottii seitsemäs luokka sit-
iiotiissa lyseossa woitaisiii jakaa kiihteeii
osastoon, täksi lukinvuodeksi myöntänyt
2800 tiiitrkkiiii, entisen witltioamuit lisäksi.
–— tlilioiwilaslnetielo tältä lukukaudelta
oit ilmitantnintt. Sen miikaan kuuluu
yliopistoon tätä itykyä 1,393 ylioppilasta,
iiiinittäin Häutäläiseen osakuntaan 181,
"Läitsisuomalaiseen 281, ösIohjalaiseen 250,
Sitmo-Karjaliiiseen 240, llitsmaalaiseeii
358 ja Wiipiirilaiseeu 82. Näistä on
läsiiä tällii lukukaudella 805, itiiiiittiiiii
Hämiiliiisessii osakunnassa !04, Läusisiio-
malaisessa 159, 8!,’sokjjalaisessa 154, Sitwo—
Karjalaisessa 140, Uusniaalaisessa 216 ja
Wiipurilitisessa 41.
—— Wiiositutkiiito illinslialan maanwil-
jelys ja meijeriopiston meijeriosastolla
pidettiiii lanantitiiia t. k. 21 p:nä. Klo
8 aaiitiilla siiiwat kaikki eroamat oppilaat
osoittaa taitoansa käytiiiiitöllisissii meijeri-
töissä, joissa he näkyiwät hywin edisty-
neen. Sittemmin tutkittiin sekä oppilaita
että karjakkoja meijerihoidossa, anatomiassa,
kotieläinteii hoidossii ja kaswatuksessa sekä
yksinkertaisten taiitieit parantamisessa ja
wihdoin kemiassa. Kitikki iiteiti mittsin
hywin, joka oit luettawa sekä opettajien
ettii oppilaitten kiiniiiitksi. Tutkinto pijät-
tyi wihdoin jiihlapäiwällisillä.
Koska tämä oli eitsiniiiiiiineii tutkinto
!liiketiski riut.iin "ja icet-toi liiljiiiiii isiinöii 8:i-
noja.
’kiinni ltotiliaritiutleii harjoitus oli niin tti-
tleiiperiiiötii ja §riisitiili linnitorit-.i lanttui, ett"-
oi no aiiSiiilciiiiii §ojijnut )lite-.en l)tiuiel
191-iisin ueujtmieliseen ltiijiiilceaaii, liiiuon in-
jninn aStiIeIIti.
lilaileanltiiiiiitji oireen piiju "ja riittauirie-
riitiiiti liiiileiliiiiöii, inttiin piistiili )iiii riili-"
untansa. ]kriin- ei !iiiiiiiii-ti’iyjt, miiii tuo tieait-
ii, öillii liiii-iii jiiiiispii ]iiin neitti viij-iiii" iiii-
raeii "ja liiitöeli hyttiselle" mieliisi. liiati-on
lcuitoulciy jiiiiii Suiiunitti liiiuon tijiitiiltöiiinna
toisaalla, Sillii ettii liiii! itieni liiii-eit iii-.tiinoit-
Sti, otti liatun iitinen jiiiiiItiiiiJii "ja liialti Seii
jiäzuliilla. Seii telitFii liiiii tjjjsueeni-i, niin-
lciiin ai iiiitiiiiii olizi tapahtunnt, iulii ruiso-
tilcnaniya loppuun.
1s)ii3ilc3i tiitiiii oiloittimnton rolilcoti !taittele-
iiiiiieii teiti tieran" rulliin puliiittiattiiiiuilcSi,
:nuita .aitio lisin lijjipiiui" aalit-!eeit iu:iicöejiiiiii
"ja allcoi tarttua niiolclcaaiiea. listitit )
laatuansa, ensiinmäinen tutkinto Suomen-
ja Pohjoisiiiaideit ylhäisiininässä meijeri-
opistossii, itiiit lienee hupaista tietää, kutka
tässä tutkinnossa päästettiin opistosta tai
toisin: kutka olitpat sen ensiuniiäiset oppi-
laat. Ne olitpat seuraamat: neidet F
Molditkeff ja H. Sjöbera, sekit herrat K.
G. Ktiorriitg, A" Forsell, J. Klossiier,
A. H. Snellman ja K. F" Candoliit.
Sitä paitsi päästettiiti opistosta neljä
karjakko-oppilasta. (U. S.)
Kirjallisiiutta. Wiipurin Kirjalli-
sunden Seuritn kustannuksella oit ilmesty-
nyt O. A. F Mustosen (Lönnbohm)
toimittama Siioiiialais—wirolainen
Sanasto Ahlqmist’in Liikemistoa war-
ten. 114 siw.; hintit :; markkaa.
Hra E. Hagelberg’in kustannuksella on
tiilliit kirjakauppoihin: "Liitinan Kieli-
oppi kirjoittanut D:r Johaii Gabr.
Geitlin. Wiides painos, I".
Hämeen Sanomain osake-yhtiön kirja-
painossa oii malmistiinut: "Ku mauksia
Jokapäiwäisestäelämästä. Perhe.
Kirjoitti Fredrika Bremer. Suomen-
taiiut T. 5". –— I)( + 243 sim. 8:o.
—— Siioinenkielistii teollisuuslehteä war-
ten, jota aiotaan Helsiiigissä tulemiin wuo-
den aliista tilosaittaa ja joiikit toimitta-
jaksi tulee arkkitehti J. Stenhäck, on pyy-
detty apua waltiowaroista, koskit käsityö-
jii tehdas-yhdistyksien toimesta on saatu
kerätyksi ainoastitan ttoin 60() tilaajaa"
(U. S.)
— "Tainpereen Sanoiiiat”” ilmoittawat
että ne "tulemana muotiini omistetaan
eittiieltä omistajaltaan, joka sitä et liio-
wiita kenellekääu, ja toimitetaan nykyiseltii
toimitukselta, lisättynä arwokkaalla amulla",
ja että Tamp. Sanomat "ei tule milliiäu
tawoin edustamaan wiikintien niielipiteitä,
waati tulee edelleenkin pysyiiiääit täydelli-
sesti kansallis" eli suomeitkielisenält.
HaaksiI ikko" Suomalainen parkki
"Muisto", kapteni Barklund, matkalla
tikanmaita Barcelonitan on iiiiistittoiitiiiia
ja wettä täynttä ajautunut Seiterstad’iit
ltioiia Olandin rannalle, kertoo U" S.
—— Ranniau iiierikoiiliiun ilmoittihe kou-
lita awattaessa toissa niitanantaiiiii aino-
asti kiiiisi oppilasta. Tictysti itiitä wielä
useampia ilmestyy sen utukaan kuin laiwat
ehtimät kotia. Mutta opetukselle oit hai-
tallista, kiiit, niinknin edellisinäkiii wuosina
on tapahtunut, keskellä lukukautta kotilumi
tulee uusia oppilaita, joitit taas täytyy rii-
iyeta alusta alkaen opettatiiitiiii. Jliuan-
kiti oit kyllä waikeii lyhyen lukuwuoden
kuluessa ehtiii koulun kursit läpi. Toiwot-
tawa siis olisi, ettii ne, jotka aikomiit tänä
wuonna kiiydä merikoulua, niin piaii kuin
mahdollista ilmoittawat itseitsii.
Kouliin johtokuitta ott Wenäjän kielen
opettajaksi ottanut sähkölennetiii-koiittoriit
hoitajan K. I. Lindliom’in ja opettajaksi
Siiomen kieleii lauseopissa ja kirjoittiiiiii-
sessa kappalaisen H. E. Wageliiisrn.
(3)i. L.)
Lähethssenra wietti täällä uusissa
huoneissaan Korkeawiiorenkadiillit n:o 2
toissapäiwänä yksinkertaista juhlallisuutta
seit johdosta, että kitksi lähetyskoulun oppi-
lastit piti läheiettämän kiiteketeiksi ja apti-
laisiksi suoniialaiselle lähetysalalle Asrikaan.
Sitteii kuiu lähetysseiirait esimies pastori
Tötterinan oli anonut Jiimalan siunausta
näille itiiarille ja muututuilla hyniin ma-
litiiilla sanoilla selittäiiyt lähetyksen tarkoi-
tustii ja aihetta heidiiit liihettiiiiiiseettsii,
wihittiiii heidät juhlallisesti iiiiteeit kutsii-
iiiiikseeiisa, jonka jälkeen he lyhyillä lämpi-
iiiillii sanoilla litiisiiiwat jäähymäiseniä isän-
iitititlle, koulun opettajille ja toiverille, sekä
lukuisasti kokoontuneelle yleisölle. §liiiorieii
lälietyssiirnaajieu nintet omitt Roiha ja
Hkala. He liihtemät muutaman päiwän
perästä Afrikaan. "Yksikertaiset pidot liihe-
tykseii ystäniille, kehoititspuheideit ja hen-
gellisten laulujen wiiihdellessa lopettiwat
juhlallisuuden, kertoo Mlil.
— Siiiiria lahjoja; U. S:ssii ilmoit-
taa .siiiopion hiippitkiiiuiitii tuontioproimisti
iii. G. Borg, ettii hän oit saanut wastaan
ottaa seiirititmat lahjat: siiiiiiiiiitaikoiiluille
1515 kitppitlettii siioniiiliiisiit koko-raittita-
tiiitii Englaiinin raamatunseuraltii sekä sii-
ntaiu koulujen kassaan 100 markkiin kitup-
panenwos §sianluulta sekii Suomen tiilie-
tysseuran tarkastuksiin 2000 iiiiirkkiiii Pie-
laiyeden romastimitiiiiijitii K W. Stiilil-
lierg’iit leskeltii roiiwii Il. S. liseneil’iltä.
Mnita untisia Siioiiiesta. Yli-
opisto. Kiiswatns-opiit professorin mi"-
—.
rasta on ero myönnetty professori Z. J.
Clemelle kaitslianeuwoksen arwonimellä. ——
Lukkari- ja iirkiiiiisti-konlu Oulus-
sa. Waltioivaroista on myönnetty tireh
töri A. B. Kiiitetiiis’elle ja soittokunnan-
johtaja J. E. Sandström’ille 3,000 mark-
kaa soitinten y. in. hankkimista warten
mainitiille koululle, sekä sen kattitattaiiti-
seksi 4,000 niiirkkaa wuodessa wiideksi
wuodeksi; jonka ohessa keis. senati on wah-
wistanut koulun säännöt. — Konkurssi.
Maanmiljelijä A. F Salmen,Söderkullan
talosta Tammelassa, oit liioivuttatiiit oinai-
sitiiteiisa melkojaiiisa tyydyttiiiniseksi. —–
Hylätty anomus. Keis. senati oit,
kuten Hfors tietää, hylännyt Wiljakkalan
kappelilaisten anomuksen päästä erilleen
Hämeenkyrön pitäjästä eri kirkkoherrakun-
itaksi. — Waltioit palkinnoita kii-
ivaiiiaalaiiksestit annettiin wiime siin-
iiutitaina 1:nen palkinto, 1,200 mk., pro-
fessori A. poit Becker’ille ja 2:nen inaa-
lari Heleiie Scheribeek’ille, edelliselle laatu-
iiiaalaiiksesta "Wiihän kissalletl, jälkikiutäi-
selle historiallisestii taulusta "Linkäpinain
wankihuoneella1600". Kuollut. Wii-
iiie maitiiantiiina waipiii täällii kuoleman
iiiieeit Siiomalaifen Kirjallisuiiden Seuran
kirjapaiitoit alifaktori Albert Wilhelm
Sjöholin, 36 wuoden iässä. — Pirkka-
lait kihlakunnan kruuniinwonti Karl
Fredrik Wilhelm Schreckknoli wii-
me laiiaiitiiina Pälkäneeit pitäjässä.
—— Sniiri tulipalo Pietarissa. Yöllä
wasten tämän kuiin "23 p:ää syttyi tiili
(3romowan suuressa puupihassa lähellä
Smolnan liiestaria Pietarissa. Kaikki
woiinalliiimntittkin sammutiisyritykset oli-
wat turhat, itiin ettii seuraawana aaiitiiiia
kello 10 aikitiiit oli noin 1!2 neliäwirstan
ala tulessa ja walkea lewisi Newalle saakka,
jossa noin 40 haloillit lastitttiia lotjaa jou-
tui myös sen uhriksi" Kello 3 aikaan luul-
tiiit tulen walta jo rajoitetuksi, iiiiittit kello
6 illalla wiritti tuuli sen taas iiiiteeu ivoi-
iniiaii ja paloa kesti wielä myöhään toissa
yönä. Wahinko lasketaan 2 miljonaksi
ruplaksi ja syytä sen syttymiseen ei oikeiit
wielä tiinnea.
ilkaiitatieiä
Oranienbaumiit
mena rakentaa.
J
jäiille Kronstadtiii
wälille aiotiiaii
ja
eitsi tal-
Rkaasendiiilta.
—— Kaksi lienkeä joiittiiiiit tulen iihi-iksi.
L-aiiantaiua tämän kuun 21 päiwä tapahtui
Huittisissa surkea tiilipalo, jossa paloi Rie-
solan kyliin Tapalan taioit kaikki huoneet
sekä siiitrin osa irtainta oiiiitisiiiitta ja myös
riihi-rakennus, jostii ivalkea ensin alkoi seii-
raanuilla tawalla. Tapalait talon wäki se-
kii työmies Eknian witintoiisa ja kiitideit
wiiodeit wanhan tyttiireiisä kanssa kello 4
aaiititlla iiteitiwät iititiititiin tiiloit riiheett
puhdistamaan pellawia; waloksi ottiwat awoi-
men laiiipiiit joitkii tyttö tapaturmassa
kaatoi ja walkea leivesi yli koko riihen,
jossa työiities Gkntan’in waimo sekä tyttö
sai suuria palohaamoja; tyttö kuoli sama-
na päiwänä ja äiti seuraamana" Tässäkin
oit yksi witroitiis walkeiiii warowasti ioil-
jeleiiiäiiii. "sitoneet sekä kitikki irtain omai-
suus oli makuiittaiitatta.
Pari wiikkoa tiikiiisin paloi Karhiniemen
kyliin Ison :liaiition riihirakennus sekä kitik-
ki kitrjiiii rehu, mitä mainitussa rakeitniik-
sessit oli. ållkolemmissa paloissa oli siiiirek-
si tiiviiksi yksityisten ivitroillit laitetut piilo-
ruiskut, sillä :niittten olisi palti lewinnyt
iiseiiiiipiiit iiiiiihiit ritkeniiiiksiin.
—— Kanwaisnkla tämän kiinu 18 p. Yl-
hiiiseiitpi kititsitkoiilii iilkoi t. k. 2:iia päi-
mäitä toisen maikutusmuutensa. Mainittu-
na päiwänä oli kititsitkoiiliiluioiieesen ko-
kooittiiititt kouluun pyrkimiit lapset, wanho-
ja ja uusia, sekii heidän wanheiiipiiitisit.
§liiikouksen piiiityttyä piti pastori Paloiteti,
kauliin hellii esimies, kokoontuneille lyhyen
piiheeit, huomauttaen Iiiuialan siinan pe-
rusteella koulun suurta armoa totisen kris-
titim jit kunnon kiinsitlitiseit kasmitttaiiti-
sessa jit toiwoi linniksi siunausta kitriiulle.
Sen jälkeen lausui opettaja .Oksaneu wan-
hemmille, ettii antitisiwat lapsensa säännöl-
lisesti käydä koulua, warsinkin kiin lukii-
kitudeii alkaminen syystöideit tähdeit oli
jiitetty niin myöhäiseksi" Lapsille muistitt-
ti; liitit tarkkaamista ja alikeriintta Kouliiun
kirjoitettiin eittisiä oppilaita 2() toiselli"
osastolle ja iiiisiit 11 ensimuiiiiselle, joten
koko oppilasluku nyt on 31. ––— ?illjitiseiii-
massa kiinsiikoitliissit syyskuun ktiliiessit oli
:34"
Äsken perustetussa nuorison yh-
distyksessä on jo jäseniä lähes 20.
Wiiineisessä kokouksessa walittiin yhdistyk-
sen wirkaiiiiehet yhdeksi wuodeksi ja tuli-
wat: puheenjohtajaksi kansak. opettaja W.
Oksaneit, ivarapuheeitj. maaniiljelijä W.
Marttila ja nuorukainen F. Siura, kirju-
riksi F Wähtäri, warakirjiiriksi lyseolainen
F Jaloneit, talouden hoitajaksi J. Korpe-
la ja malmistaivaan toimikuntaan (puheen-
johtajain lisäksi) J. Tassari ja ylempänä
nimitetty Korpelii.
kilhdistyksen waikutiiksesta ei jtiuri mi-
tään wielä olisi piihuttiiwaa, koska se was-
ta on kapalostaan pääsnyt" Olkoon kui-
teitkiii liiiisiitttina, että se on yrittänyt
ryhtyä puolestaan korjaainaait inuittainia
paikkakunnan piiiitoksiit, niinittäin; piiutar-
han hoidoii edistämistä, ampuma-yhdistyk-
sen ja pa okiiiiitaii perustatuista. — l)3uu-
tarhaii hoidon tarpeellisuudesta täällä on
jo eniten kirjoitettu tähän lehteen. Yrityk-
sessä päästiiiikiit jo alkuun. Kun kuntam-
me pastori wiime sunnuntaina jumalan-
palweluksen päätyttyä kehoitti asian har-
rastamia saapumaan kirkolle, sen ympäris-
töiiit pitita istiittaittaan. anhaan siihen
ei sanoja tuhlattukaan, sillä nyt seisoo jo
toistit sataa taimea entisessä alastomassa hau-
tausmaassa" Miten istutukset menestywät,
kiin luwannut mestari ei titlliitkaan, oit wielä
tietämätöntä, miitta kiitokset ainakin ansaitsee
toimeen panija. Ampiiitta-yhdistyksen
tärkeydestä yleeitä Liinsi-siiontessa oit U.
S. Matti Heksiiiijin kirjeessään puhunut
sangen sattuwasti; siitä ei siis seit enem-
pää. — Mitä piilokiiitiiaii perustamiseen tu-
lee, tarwitsisi siiheit mielestäni iiiitä pikem-
min kiisiksi käydä" Tätä puuhaa oit jo
siiheii titääräi’in edistetty, ettii jokaisessa
suuremmassa kylässä on paloruisku. Wii-
iiie talwena iiiniittäiit ostettiin tehtailin
Erikssou’ilta Naumalta niitä kuusi kappa-
letta, jotkit yhteensä maksoiwat muistaakseni
1050 markkaa. —— Asian riihalliitett puoli
oit siis suuremmaksi osaksi woitettii. Tar-
mitiiaii waan kaiteiden käyttäjiä. Joka
ruiskii waatii oiitatt pietien kiititaiisa —
osastoitsit —. Koska ruiskupiiriä ja ruis-
kuja on useampia, koska ne owat enemmän
tai mäheinmän kaukana toisistaait ja koska
joka piirissä warmaan oit tarmittama ntää-
rä siihen jäseniä. Harjoitukset sopisiwat
tapahtua yhdessa. —— Tänlaisista piiuhista
tulee tosin waiwaa ja työtä. Kenties joku,
otaksuu niitä mahdottomiksi täyttää taikka
tarpeettomiksi" Puolestani luulen jokaisen
ajasta riittiiwäit joskus hetkisen uhrata har-
joituksiin. Onhan niitä piiolipyhiä ja
riiittiijakiit muoden pitkäiiii tähän tarkoituk-
seen tarpeeksi käyttää niiiittaniia tuntia
kiistakiii. Tilaisiiuksia ei siis puutu; yksi-
itiielisyyttii jit iittoa waati on haettamaa.
—— Tarpeettomaksi tätä woi sanoa aitioas-
tiian se, joka kiitsoa riiiskiijeit tähänki asti
tehneen tehtäwänsä, eikä muista, ettei nii-
tä wielä ole tarittinnnt tiilipaloa warten
huoneestaan liikuttaa "Paitsi sen ominais-
ta tarkoitusta, olisiwat harjoitukset wielä
hyödyksi tulewille asemelmollisille. :ituisku-
jeit kiinnollisuiidesta sekä niiden käyttänii-
sestii ja kenties waarassa tapahtumien riiis-
kiiii särkyiiiieii piirantaniisesta oit parhal-
laatt aiti harwiilla tietoa. Yritykselle siis
kannatusta ja pitlokuitta toåineen!
Mutta tässä oit kiiiteiikiit wasta asian
toineit puoli. Kiinnan melkein kaikki ra-
keittiiikset, yksityisten ja yleiset (paitsi kirk-
koa) eiwät ole iitissääii yhtiössä wakuute-
tut. Iiiiiikau"itit on kaikki hywin, kun tuli
pysyy piirissänsä, ntiitta moihan onnetto-
muus tulla, ja silloin ei ole palkkion toi-
iiwitkiiait. On tofiii ollut puuhaa yhdistyä
Kokemäen paloapuyhdistykseen, mutta siitä
lienee haittaa muutamissa kohdeit. – Io-
kii wiiosi sitteti, perusti kuitta oitiait yhti-
änsä, ntiittit pohjit-rahaa koottiin wähän ja
säännöille ei saatii wahwistusta. Kiin sit-
te muutamille wahinkoa karsineille makset-
tiiii kassasta, itiin se jäi jotenkin pieneksi,
ja koko yhdistys raukesi. !kassan jäiiiiitös
(neiti 4il0 smkss käytettiin anniksi ruiskujen
hinnaksi jit tiitu oli saawutettu iäydellinen
loppu. .Wiiine talwena pantiin asia
uudestaan alkuun. Melkein kaikki titlot
ja useat torpatkin antoiwat suostumuksensa,
:vintta kokouksessa meni yritys kinnoon.
lliisi pohjaraha oli hankittama ja siinä
tiili eri mieltä. Muiitamat arweliwat tar-
wittawan suorittaa ensimiiisenä timoteita
itiitiikiit 10 markkaa tuhannelta iiiiilttiiiiiät-
tämän pääoman saamiseksi; toiset katsoi-
wat seit tulemiin liian rasittawaiseksi" Kuni-
pikin puolue esitti mielestään siliiiin itäh-
täwää totuutta, joiikatiihden iisia loppui
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
