Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
distuksen, ott kaikkina aikoina osottama sitä
wilpitöntä rakktiiittti, sitä yhteiskunnan kitik-
kiitt kerroksiiti sywäiie jitttrtuiititta kittolli-
suutta, jolla tiykyineu Sitotni jättää ?! l ek-
sa nd er Il:sett töitteii ja muiston periti-
ttöti wastaisille sukupoltoille.
Waltuuskunta, jonka mielestä tarkemmat
määriiykset rahattkeräykjen toimeenpanemi-
sesta paraiten soweltuwat kttnttallishallitus-
ten tehtätttäksi itsekussakin paikkaktittnasia.
on sitä to.irtett kääntynyt kaupunkien wal-
tuustniesteti ja ttiattiaiskuntaiti ktitinallis-
hallitusten puheenjohtajain puoleen, jottkti
wuoksi tässä ainoastaan tttaittittakoott, ettii
tili tulleista raitoista, jotka otvat lähetettä-
wät Waltuuskutttiaii rahatimartijalle, insi-
nöri-kapteni C. G. Saitmark’ille, Helsin-
kiiti, aikaa tnyöten julaistaan täällä iltties-
tytitissä sattatttalehdissä. " "
Helsittgissä Marraskuuu 28 patiiniini
1882.
Ritariston ja Aatelin puoiesttt:
G. p. Troil J. A. sliippinasköid.
"lappissäädyn puolesta:
Yrjii skoskiiteti. 3. Topelius.
Porwarissäädyn pu.tlesta:
Leoit. Bortiströtii. C. G. Sttttmark.
Talottpoikaissäädytt puolesta;
A 8))leurman B. Löfgreii.
Se kirje, ttiinkä !valtuuskuitta ott lähet-
tänyt kaupungintttaltuusmiesteti ja kittinal-
lishallitiisten puheenjohtajille, oit näiit kiitt-
luwa: "
Kuti se Waltuuskunta, jonka wiimeksi
ko’ossti olleet Säädiit oiotit määränneet
k:tinttapatsaati pystyttätnistä warten hartaas-
ti rakastetun .ikeisariu-Siiuriruhtinaati
Aleksattder II:sen tntiistoksi, ott keskustelta-
waksi ottanut, mitenkä tttarat Säätyjen
päätöksett toitiieenpatietniscksi sottteiiaitttniiii
woitaisiin ko’ota, oit Waltuuskunta liiott-
nolliseksi arttteiltit, että itsekukin paikkakunta
omassa keskuudessaan paraiten jaattaa ja
mieluimmin tahtoo päättää ttiillä tawoin
se woi ja aikoo haitkkia sett olojett"ntukais-
ta arwokasta rahatttäärää täta isänmaal-
lista tarkoitusta marteit. Ollett wakuutet-
tuna siitä, että Te asiaa harrastatte, ja
toitvoett että Te, jolle ktinta ott luottamuk-
seitsa (riitautit halliuttollisten toimiensa hoi-
tamisessa, tehokkaimmin woitte tätä tarkoi-
tusta edistää, rohkenee Waltuuskiinta käätt-
tyä Teidätt puoleetitte, ystäntällisesti pyy-
täen, että Te, kutsuttuanne kokoott asiatt
harrastamia henkilöitä, niiden kanssakes-
kustelette ja päätätte niistä toittiistä, jotka
Teidän paikkakunnassanne paraiten edistäi-
siwät rahankeräystä
Waltuuskunta, joka ei titillään tawoiit
tahdo päätöksiä sitoa toiseen tahi toiseen
muotoott, ei sen wuoksi ttiyöskääti katso
tarpeelliseksi lähettää Teille keräys-listoja
joita, missä ttiitä tarpeellisiina, helposti
woidaan paikalla waltuistaa.
Lopuksi pyytää Waltuuskunta, että Te
hymäntahtoisesti lähettäisitte Wtiltuuskuti-
nalle tiedon niistä toimista, joihin Teidätt
paikkakitniiassanne on ryhdytty, ja iiiistä
utareista, jotka ott kokoon saatti, etinen ke-
säktititt 1 päimää tulewana wuottiia 1883.
J;i koskit !valtuuskuitta otaksuit myös mah-
dolliseksi, että antajat tahtoivat saada suo-
rittaa lupaamansa stttttmat tvähin erin vi
teiti-titin ajatt ktiliiessa, pyytää Waltuus-
kunta, että keräytyneet rahat aikaa myöteit
lähetettäisiiu Wsituuskuiinan määräätnälle
rahanmartijalle, Jitsiitöri-kapteni C. G.
Sttttntttrk"iile Heisinkiiti, sitett kummitikin,
että kaikkiett rahaiit pitää oleman lähetet-
tyiitä eittieti kestikuun 1 piiiiotiä 1884.
Tulleista raitoista annetaan aikaa tnyöten
tili täällä iittiestytvissä sanottialehdissä.
Yllä olewa kehoitus "Suomcn kausalle"
pystyttämäätt muistopatsas Keisarille-Sittt-
riruhiittaalle Aleksauder II;lle, joka tulee
kattsan edtiskttniiatt uskottuita titiehiltä, ott
jokaisessa tiiaamme osassa, kaikissa kansain-.
tiie kerroksissa kohtaawa stiurta ttiyötätuu-
toistuitta, joka lähtee ittiipittöttiästä rakka-
udesta ja kiitollisuudesta. Tiedäntmehän
sett warmaan. Kuti Suuriruhtinac’"maitia-
jattittte oli hallinnut ttiaata neijätitiekseti
wuosisadan, osoitti Sttotttett kansa seiwästi,
ett’ei tilitit ttiaassa iiiitt matalaa tttajaa
eikä niin korkeata iitittaa, jossa ei sinä
tiitiistopäiioäitä johonkin tiiääriti tiittttettu
ja tunnustettu hallitsijamttte stiitria ansioi-
ta Stiotnen maata kuluanti. Olihan hän
se, joka kutsui kaitsatt edusmiehet kokoott
itsettsä kaussa neuwottelemaan tiiaamme
halliitttosta, laillisesstt järjestyksessä säätä-
utääii sett lakeja; ja kaikkialle, missä löi)-
tyi käsitys kansamme waitiollisesta asemas;
ta, herätti perustuslaillisen hallitusmuodon
titidistattiitien iloa, riettitiaja ennenkaikkia
ltiottattiitsta maitiollisen aseinamme säilyt-
tätttiseeit ja kehittättiiseeti. Häu se tiittos-
kin oli, joka ittahtttistamalla kieliasetukset
selwästi käsitti ja huolellisesti koitti pois;
taa ne yhteiskuntiallijet epäkohdat, jotka
ruotsinkielen wiiosisatojeti kuluessa marttti-
ntit ylimaita oli syttiiyttänyt ja jotka oli-
tttat tiikahitttaa kansallisen eiätnäititne; yhä
laweatttitiissa piireissä ja päiwä päitvältä
yhä seimenitttin käsitetääti ttiaassa ttiittkä
sutireti atisiotyön Aleksander II siinä koh-
den teli Suonteii katisalle. Mtttta mielä-
kin laweamnialle oli kansassamme leiviti-
nyt ja toahtpistunut se wakuutus, että hän
se oli, joka aina tahtoi kattsattittie parasta,
joka wilpittötttästi rakasti Suomen kansaa,
ja että hän jalona hetikenä aina harrasti
jaloja töitä.
Näistä syistä on Suomeii kausti aitta
rakkaudella muistama Aleksattder Il:sta ja
näistä syistä se nyt ryhtyy pystyitäitiääit
hänelle Suomen pääkaupungissa muisto-
patsaan.
Aika olikin jo tnllttt, jolloin tämä pat-
sas oli natisema. Sillä ei se ole, seisoma
Suomen kanjan kesken kyltiiättä hengettö-
tnänä kuivana, waati kattsatt wapaa ja it-
setietoinen rakkaus ja kiitollisuus ott siihen
hengen luotoa, jota ei sen harras muisto
päästä sammumaan.
Titlewatt wuoden toimeita.
Eikö sunnuntaikoulut ole inyöskiii nyky;
ajan tunnussanan kastehelmiä ttieidättkitt
siitnuiseti Läiisistioniemme siintätoissä inaa-
setirakunnnissa? —! Ottamattakaan iu-
kuitn ttiitiden siwistyneiden ttiaiden esimerk-
kiä ott meillä jo o:tiassa itiaassa tiioitta
kokemuksen kehittäinää kumastittta suutintt-
taikotiiujen stttiresta hyödystä. Monessa
seuduin titaatattttne, kttttttttiiikiti Ktiopion
ja Portvoon hippakunnassa, owat suuttuu-
taikouiut jo tottosikytttttieiiiä olleet kansalle
miltei rakkaimpia raketitttiksia. Niiden
katitta ott herätetty suurempaa lukuhalua
ei ainoastaan nuorisossa, ivaan tvieläitä
uutterain ja uskollisten opettajain hartaas-
ta rakkauden tttöstä oit kiihoitettu siwey-
den kipiitöitä wanhempainkin patvissa. Sen
sijititt ktiiti ennen wanhttkset tviettitvät
sunnuntai-illat joutawilla jtttuilla ja tiuo-
ruktiiset ainoat kalliit oppiaikansa paljaassa
pahuuden riemuawassa riennossa, huwit-
taa heitä nyt seurata lapsiaan junnuntai-
koultiutt sekä osaiiottamaisena tarkktttidella
kuunnella ttiitä netiwoja, joita opettaja tis-
kotuilla woimillaait jakaa heidän lastettsa
tahi paitveliaiitsa parhaaksi perinnoksi. Jo
itse järjestetty pyhä- ja juhlapäiwäin si-
tveellitten miettokin puhuit asiatt suuresta
tärkeydestä, sitä enemmin wielä jos yh-
distää tuon "niuista lepopäimiiä" ivan-
hettittian kalliiseti meltttollisuuteeti jossa
kutiluu: "opettakaat teidätt lapsillenne mi-
tittn teitätti””. Niittpä onkin uiissä seura-
ktttiuissa, joissa wuosien kokemus ott todis-
tajattti asian sttttresta arwosta, herättiiyt
ikäänktiin uusi aika entisyyden rinnalle;
ja jos jossaitt wielä toisitt olisi, on se
suuri häpeän pilkkii ei aitioasiaan itse
seurakittinalle maan etisiitnä sett edusta-
jille, joiden ettsitttäisetiä ja tttiitneisenä toi-
tttetia sekä welwollisuuteita on sielutti si-
sällinen hoito. Mutta aiwan turhaa ott
tiiitittn pitettititältä ptihiittiisetii, sillä jokai-
tteii aikaansa seuraawa terwejärkiiten ih-
tniiiett hitotuaa itsestäänkitt, jos tahtoa.
ettei ole enää liian aikaista "Agriko-
lati" alkamilla urilla.
Woiiti joku wäittää, ettei ole itiitikääti
huokeata saada sopimia opettajia;tämi"i" on-
kin osaksi myönuettäwä; maati ttiittä esit-
täiin että kohta ettsi-yrityksestä alkalit siksi
pyttdettyjä jäseniä ktitsiittaisiitt joko pappilassa
tahi pitäjän tumassa kokooittitttiaati joua-
kiina lauwatttai- tahi ttitiittta sopimatta
päiwänä ja siinä keskinäisesti opetettaisiin
ensitiiiä opettajia selwääti ja tthtäläiseeti
opetustapaan, wiittaamalla heitä siihen ei
paikatt maan rakkauden tähden kailiiseii
työhött, johon ihtttisktinttatt yhdys-side "toel-
jellisellä" rakkaudella meitä kaikkia titaatii.
Tätitä kokoontuminen olisi tehtäwä ei
kerrati ja kahdesti, waati niiti usein kuin
suittiin asian haarat sett tarpeelliseksi näki-
siwät. Siten tttttuti hytttän ohessa lisät-
täisiin aina utitta wirkistystä ja ttusia
woitttia siihen tärkeään työhön. Myöskin
ott aitoaii tarpeellista asettaa ttäinätkin
koulut järjestetyu tarkastuksen suojaatt, ettei
el)kä litytymät huolimattomat hettkilöt saisi
sen tarkoitusta tallata.
"Että sunnuntaikoulun pitäjät myöskin
oliiimat tilaisuudessa saattiaati sopiwia sekä
kristillic’-siweellisiä että paikkatutinailisia
jattoittaiehtiä, joita sekä wanhemmat että
lapset olisi tilaisuudessa utälihetktnä y. m.
lukeittaan, esittäisiit kullenkiii itikttpiirille
perustuittaan ottiau saitoitiakirjalltsuus-yh-
tiöttsä, siltä opettajalta ei woi sitä kustau-
iitista enää maatia. Näidett toitttiett kaut-
ta aukaistaisiin tietä sekä kristillisyyden että
kansallisuuden parettipaa päätttaaiia kohden.
Ei tuyoskäätt sowi titihottaa, että kirkko-
weisuun harjoittatninett sati sunnunt-.ilkon-
lujen kautta stturett parannus-askeleett.
Tähäii siiittitaatt ott tnaatiittie tuonet
seurakunnat jo wuosikynttiieniä pyrkineet ja
yhä kiiruummin askeliti pyrkiwät. Eikö
suurentmalla syyllä soipi meidän nyt jo
astua heidän rititeihittsä, meidän joille ah-
taammaksi astittit maa—alat antawat paljon
p retuutat tilaisuudet kuin iuonelle muulle
osalle ttiaatattittie. Siis tiititttasta tekoon!
— Liittäkäätttttie kädet käsiiit käydessä tu-
letoatt ttnioden ltikutttttoroille ja Te, joille
suurempi sananmuoto on uskottu, alkakaa!
Me atitatiittie ttiittkä tttoittittie. S. T
.K o t ; m a a l t a.
—— Takseerausitttitakinttaan walittiin ei-
lett pidetyissä maaleissa:
te o l l istius-harjoittajista: kaupp.
C. W. Bttruteister (1308 ääntä), kaupp.
C; F. Saimiaiider (1209), tehtailija C.
Iönston (1208), kaupp. E. Dahiströtn
(1171), merikapi. A. B. Nyströtn (1118),
kaupp. C. F. Junnelitts (1106), kraatari
A. Il. Berg (1092), teht. N. Bomait
(1086), ktiltaseppä W. "setterssott (1012),
kaupp. C. 9l. §liännberg (792), kaupp. J.
F. Blotuqntist (742), ja kaupp. E. I.
Lindroos (717);
talonomistajista: apteekari B.
W. Strömlterg (13.18), rakennusmesi. L.
Wiklund (1244), kaupp. C. Aberg (1156),
krutittunw. C. Backtuanssott (1142), kaupp.
K. F. Orell (1116), howioik. notaatio E.
Forsniatt (1113), kaupp. "3. (3. Witielius
(1106), katipp. ?; W Biotttltera (1067),
katipp. G. "2" Cart’-tt (1039), ajuri O.
W. Luttdqwist (956), toht. A. R. Spoof
(945), kititeithakkaaja tk. (8). Forsträm (704);
titirkatuiehistä: pastori 6;. F.
Stenstrittti (1308), kapteeni C. C. Wiron
(1308), lehtori J. E Antttell (1296), toi:
mitusniies" H. I. Ylander (1296), raati-
"-
3 .
th lietet.
i""latitoa).
"Sopä ltyllii roi olia tosi, mutta mitiipä
Se nieiltin ltoSltee "ja mitä ineiilii ltaliclella
tuon "itummitulteon ]tansea ait teltemietei."
"lili i"ältiiitt"tltiiliii”, raetttei teinen. "1’a-
raS lienee menna ltotiin lttiteoinaan ittiliiitltii
torot-immo ottat jääneet. I(un tinallinen oli
maaSSa, itiin tne )siit itiisi-iit itkisimme Sotaa
"ja paritunti taitotunto niitit-"ttin lto’imme tiitt-
tiiä tieleollieuulteiamnto. Bi litiumiltaan meie-
tii pelltää, "joe oiltea ilttitinett liitasta ja re-
reStii ott eilo-eekiintne, mutta tuommoiztii siltai"
lista tiastaitii ei ltulttt.an roi sotia."”
’l’äiniiii 8aitettitttti3a, !nolommat ratsumie-
liet ]toetie-tii pFSJFItFii olalle "ja aetuiint eil-
laii "tsli 1(iei"51i)r"iit iit-ouriin, josea lie löyet-
!iit toi-"eritintti 3)"7iiiiit tineen tuiipttneona
71".
j’iiksttmkkeinktt.
lieki tatettmieeten tneiitFii ltiipi tulitoe-teit
pttltittttt ttuatetetttt nainen inuttiin )siitae
tornia ltt-ltti. ’l"ie itiiFtti liii.nelie tutulta.
sillit ottelematta liiiit aliit:ti astua ilt’-.spiidi
tottiin ntit"lt:t.—".—"i"t oletin tttjtjtiteiu; rappusista
liitit itstiti ltit"ilt"tltltai"et;-lle. §iitti pois" liiten
piilillii oletan ltii"ett "ja lttttttut"ttiett ltipeon,
liitit liuuSi:
"ISiil )liitii tiilillii alein"
IIeti .senjällteen oliltani-n litteittiltit"i tilli-titil-
tapiiitt nostettiin siruun "ja tiiltiiii antiltltii
ltiitltottJ" aultltst tuli niiltFriin. Siitii tiltti-
puut reititit alaa itellut-iiii.
’kiliini eli §alainen aineittenkin-ii "teisti
I-Fltlt’en piilt)pitilcltauii". "jota ei :il-atleen eili-ii
banjot taltan saaltlta olleet onnistuneet 15;"-
tiimaan
’kamit piilopailtlta oli aitatta ltolei oaman-
iaieilla .:uippitltaareilla seitti !tietty-lettiini,
lttiiit toiSoSSaltiit ltellariSSa oli, "jeta 1)aniel
eclellieenii painituli oli tai-ltaetollut. Soiniit
olieat )titta "julmat "ja pFIttiiieSti niilt)"i ptila-
neitton tulisoittojeti "jiiiittnölteiä Joltett pitin
eloisalla seinällii oli ltapeti altltuna, joltei eli
luultulla ettljetttt ja; ett"ei ralltea ilmoittaisi
ltenenltiiiin siellä aeurait, 86 elelisi oli
peitetty raatteella. ’koisolla soin-sillit oli euti-
ri tattilotettu otti, "joltei Fliilieti ltolrin teie-
teii ltolrieti ltiiiteSa. IIiultttit ecletnpiinä tiie-
lii eli "liiempi opi, "jolta neiti I-)"ltlte’it alaa
aattteessa soi-oi puoleltzi atilti. Itltiiiieeii ito-
1een, "joeta initiitoin oli ammuttu, eli ueetet-
tu lamppu, "jolta t’altti.ei ttitii liit-initieta
asuntoa "ja jolta loi ttaioitett tiltapuitteii juu-
tellu noteeraan ntielteeii. !iiiez oli Jaaltito.
!seiti It)"ltlt"en piiithJ"ii alae, Jaaltlto "jäl-
leett asetti ltit"ett liit-elle; Sen telitFä ltiitt
ltttieltiini:
"litin ott nultulteieett. liliiiii ett taeltitee
ittiiitti liettitt-tiii, lto.qlttt meillä tiola ott eitetti-
titiiii ltttiit ltaltei tiuitta itjitita "jiiljellii.””
Soltria ojensi hänelle ltiitett.eii ja sanoi:
"8jitii §tiö- lttttlet, että ine tiillii !tottua
0ttni8tttmmo?”
"Fiin miitti taiteisin. )’ailteiii aeitt (tii
patistit alan "j-.tltitttitttiaitjit riittiteen. I’ttttlen
peitiitlttilintui tiiältöi ott isompi laira, "joSStt
liitti elttii pui:jelttiiitttitti toit:elle puolelle littii-
tlore’jit, ennet-liitin ltulttian ettii litionttia;
briitta oit "jo ltoltne päirää ollut !tantsi oslot-
tttiittteett ja taittui oitin tareta 8tettin"iitt put-
jelttiinuiiti; tuuli ott in)"t"tt;t"tiiieit "ja .lainalait
atulla ltailtlti ott painotiira. llittitii t,olti itiin
peljätito! —— Riiettoltö, minä elett ttieiiut
ineriitiieetaltitt muassani, eiltä ltultaatt ojina
roisi tutttea ettetetiä. ’koilla eitti rastaan
"tillitti oieti "jo pitänyt liuolta iteeStaitj””",
sanoi Sttltria, ltatltaiaton liiiiieti puliettan.ea
"ja lioittiioti piialtäneii eitttrett lijitaeenstt.
.laaltlto itiilti uFt, ettii liiiit oli saatatettu
tii)"(lelli5eeti tsalepttltuun.
"1"o eiie olette lujiieti
"teli-"iintie ?"
"0lett niini" rastasi tFttö, "ja Sinuu pi-
ttiii iii)"i)nti"tä ettii minki olen elite-.teea ltuit
Sen teen; tatriteeeltan isiini eiloa )sinjoit iit-
miden, "joitoulta iiiitt peli-"otta itöltaltatt nojitta
jiiiiitiinöii. "
"lilatta ajakoilta-sipas tuota pitliiiii metj-
mtttltaa seitti uliltaitria t’atit"o"jtt.””
"l’atttat eiriit tule uliltatttititaii
enemitiiin lttiiii ieäiittiitliiiii!””
"liitua (tiiti ailtoittti itee seurata teitti llei-
Itrltiit’ltin 3iialtltii", .satiot "lttaltlttt, "miitta eo
oi ltiiz" laatuun. I’tti:qtttulteeiii epäluulon, "jo-
tii tititittit pttiöstiolotti roisi liet-iittiiii. itiititiit
tii)"t"t""t" j:ititlii tiittito ltttultta pitkitiiiititi."
"Sinti "letitin "jo tehnyt "i"lt"tilt"t"lliii3eeti
ii)"t"i"ti"t iiteillo”", sanoi t)"tt"i"t, "ju tt)"t liitit ei"-
lttiiteiittne tolaiskuntina, ttiitt miitti .etttttt litu-
Sttit .sinulle auliinintit ltiitoltöetii. )tiinulla ei
ole intittttt !tilisuu turjuttarttittt, iti-"cliii ltitiit
olen"
"Ilt- etuine etltaite teinietaiiiiue, ruiltltti to
!iili-.letteltiii poi8", raatiini lititt ltiljtititt.
"Sittt’i olet oilteaeeu", .sati-"i titti-"ja tart-
tui liiiiieti ltiiteen.siini itte lt:tltei etuine iitil-
piiiittiiityi; eettrata
niittua
leittltaan eritaito, eillii etiiltltit tiie ttitttituStai-
8itnme ltuinlta ltattrae taliiiitait. itiiit sinei,
.Iaaltlto, ltttiteitltiti aitta olet pFeFrti mesiliin
mieleeeiiinine. "
"iljina oleit raan reinot telitlii itiin itti-
ltiiSen teille ja tuit ltiitltltaltiit ott eliitein-
miietii tii-reeta ltuiti te roitto auniet-italioitta"
"."tlii ttiitt puitu! Sinii aina olet eo entita
ittiin olit ltaitcleltean ruotta taltaperjn, ltuii
nio lapsena leiltitteliinme Flitleeöii. 8illoin-
ltin einit tilitti talitloit liititte-titaa itSeiiSi;
muttu onnelteoni minä tiiiitteti eittiin patein-
inin."
"’l"eltt’)?" lt)"5)"i liitti epiiillen.
"kliitu minä titttiieii einiin piirettitnin ltuiit
einit tunnet iteeei; miitti ett niill-.tiultaan ole
tiirannut Sitttia "jule-tupita tutentit, ettltil ltotiiiiit
"julimilta nijn ]tij-tieti neid-in luottiin. "
"0ilteittlto tollollti?”” lt)—";""""t""i Jtittltlto "ja liil-
itett eiltitt.iiteii loistit’at.
"lilpiiiletltii etti’" ?
"l-Ipitilen" "ja joe §iitit estetik ttitoieiti teil-
tii (te-titotta" "joe ntinii —— –— ——"
"05-titettttltoi" Sttitttia iiltltit.i ja tia.pieten
ltatltttiöi liiiiieti puitettttu.qa j:t luitten mittlerit
intet-"natt inuitttttiniit railan paitapitsi. "illi-
itii :innan .sinulle osoitteen; .sinulle aitto-
tille"
Utiitt .taitaen ltiiit antoj -ltittltollo ettljetuti
ltjrjt-t-tt jti lisiisi:
"littptitttlttt tttitttitttta tiitttti ltit""jo .sille jolle
30 ttilett".-’""
.litultlitt litlti piitili-)liirjoitult.eett:
"icettetuili-liititttantti "juliana ]liitit-riiuille,
Ilo;t;ni’tilt1"iit lietteille"
””li;titt7.;itt’ilie?”” lt)".—""t"i itiin.
"dliiii !" aanoi t"t"ti""t"t .eilittiiinsii liiitteeti noz-
ttitnttttit "ia piilinen taiteillet" "liimi eit ttö-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
