Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4). Onko hirren lisääntyminen metsälle tuottanut
sellaisia vaaroja, että sen jolulosta erinäisiä toimenpiteitä
olisi tarpeen?
Keskustelu kävi seuraavasti:
r.nen kysymys: Mitenkä on metsissä,
joista on hyvä menekki, hakkaus järjestettävä
sekä tuotannolle että metsänuudistukselle
edullisimmalla tavalla?
Koska tiistii kysymyksestä jo edellisessä
vuosikokouksessa oli keskusteltu, vaikkei sitä oltu ehditty loppuun
käsitellä, luettiin ensin julki edellisestä kokouksesta
keskustelupöytäkirja. mikä on painettuna yhdistyksen julkaisujen 16:n
nidoksen siv. I—61.
Puheenjohtoja huomautti, että alustaja Cannelin oli
tarttunut kiinni , kuten hän itse sanoi, sanaan »järjestää-,
sekä siten yksipuolisesti pysytellyt kysymyksen teoreettisessa
käsitteessä, kenties muutenkin tarkastaen sitä liiaksi
raelsän-hoidonneuvojan silmillä. Mutta koskapa asia koskee myös
niiorennushi ja uutta kasvua, tahtoi puhuja kehoittaa
silä-kiti puolla asiassa keskusteltaessa silmällä pitämään. Omasta
puolestaan oli hän jo aikaisemmin asiasta mielipiteensä
lausunut, Riihimäellä v. 1880 alustaessaan kysymyksen: »mikä
metsänhakkaustapa ja nuorennUstapa on meidän maamme
olosuhteissa sopivin.» Hin sanoi silloin myös maininneensa
erään vapaaherra E. v Bergh"in lauseen, jonka tämä,
Suomen kruunun metsissä matkailtuansa hallituksen pyynnöstä,
esilli Tharander Jahrbueh’issa vuodelta 1859, antaessaan
kuvauksen olosuhteista niissä sekä matkoillaan saamasta
kokemuksestaan, mikä muun muassa kohdistui siihen, että
säännönmukaisesti hoidetut harsintametsät todennäköisesti
saattaisivat päästä ainakin yhtäsuureen, ellei ehkä suurempaankin
lisäkasvuun, kuin tasaikäiset, kasvostot, mutta että hän
kuitenkin, katsoen metsänhoitaja in vähäiseen lukumäärään, ei
tahtonut Suomen kruununmetsissii käytäntöön suosittaa
harsintaa, koskapa harsinta vaati paljoa suuremman määrän
älykkäitä voimia kuin lohkohakkaus. Siilä pitäen oli jo
kuitenkin pitkä aika kulunut, minkä kuluessa luota
kysymystä suurella mieltymyksellä oli käsitelty eri puolilta sekä
ruotsalaisessa että saksalaisessa metsänhoitokirjallisuudessa.
Muun muassa oli ruotsalaisessa kirjallisuudessa ylim.
jäämestari Uno Wallmon monissa suhteissa huomattava, joskin loi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
