Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
seita puolen hyvin yksipuolinen kirja Rationell skogsafverk
ning> (Järkiperäinen metsänhakkaus) aiheuttanut, useampia
huomiota ansaitsevia lausuntoja, joihin puhuja pyvsi viitata,
samalla kuin hän vieläkin toisti kehoituksensa, ettei
keskustelussa unohdettaisi metsänhoitotapaa koskevala puolta tässä
asiassa.
Hra A. Blomqcist: Kysymyksen pitäisi jakaantua
kahleen eri osaan. Olisi eroitus tehtävä loiselta puolen
metsän-jaon eli hoidon järjestämisen ja toiselta tuotannon eli
min-rennuksen välillä. Samoin olisi eroitus tehtävä yksityisten ja
valtion metsällä.
Puhuja tahtoi esittää kantansa ainoastaan kysymyksen
ensi osån suhteen s. o. hoitotapaan ja jakoon katsoen. Kuten
tunnettu on suunnitelmia tehty, ja niistä sittemmin luovuttu
joko epäkäytännöllisyvden tähden tahi muista syistä. Näissä
suhteissa on Ruotsissa pisimmälle menty. Jakosuunnitelmia
aloitettiin käytäntöön ottaa 1880 ja 1840-luvulla, jolloinka
Ström ja Segerdahl alkoivat suunnitelmia laatia järjesteltyä
metsänhoitoa varten. Myöhempinä aikoina on alettu näitä
suunnitelmia hyljätä, jossa suhteessa Ruotsissa, kuten sanottu,
on pisimmälle menty.
Etenkin yksityismetsistä puhuttaessa arvelevat sikäläiset
metsänhoitajat, että päässä» on oleva selvillä se suunnitelma,
minkä mukaan metsä nuorennetaan ja hakataan.
Tanskassa, Saksassa ja muissa maissa on kuitenkin yhä
enemmin päästy siihen vakaumukseen, että kaikki
järkiperäinen metsänhoito, myöskin yksityinen, on perusteltava älyllä
tehtyyn jakoon. Niinpä ovat esim. saksalaiset metsänhoitajat
Weise ja Arndt, jotka ovat kirjoittaneet yksityismetsistä,
erittäin puolustaneet taksoitusta ja jakosuunnitelmia näitä varten.
Samantapaisia lausun loja on muistakin maista kuultu. Kaksi
vuolta sitten otettiin asia uuden käsittelyn alaiseksi Tanskassa
asettamalla komitea sen harkitsemista varten. Komiteassa
lausutut mielipiteet keskittyivät siilien, että jakosuunnitelmia
oli tarpeen laatia ja niiden laadinnan tulisi olla pakollisen
sekä että erityinen hallinto perustettaisiin sitä tarkoitusta
varten.
Puhujan mielipiteen ja vakaumuksen mukaan tulisi
suun-nitelmain tulla kysymykseen sekä yksityisissä että valtion
metsissä. Jakosuunnitelman perusuutteet kohtaavat kuitenkin
vaikeuksia. yksityisten metsistä kun on kysymys, jo senkin tähden,
ettei maanomistaja voi edeltäpäin tietää ja laskea
puutarvet-taan, varsinkin kun rahatarve sekä suotuiset kauppasuhteet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
