- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / Sjuttonde Bandet /
125

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

125

houkuttavat häntä myyntiin. Tilan omistaja muuttua, toinen
knipan vähemmin rahoja ja lulee silén metsälleen olemaan
säästäviinipi, toinen taasen kaipaa runsaammin rahoja ja on
siitä syystä usein pakoitettu paljoa useammin viemään
kirveensä puun juureen. Taloudellisten syitten voi siten sanoa
tekevän suunnitelmat mahdottomiksi1. Sekä meillä että muissa
maissa tekee rahantarve kestävän metsänhoidon yksityiselle
mahdottomaksi. Kysymyksen toisen osån eli hoitotavan
suhteen tahtoi puhuja vain muutaman sanan lausua. Hiin
katsoi seudut laisen ikämetsäkasvatuksen olevan niin monissa
seikoissa muita paremman, että se olisi käytäntöön
saatettava, missä vaan suinkin kävisi päinsä. Kuitenkaan ei tämän
lule välltämättömästi tapahtua paljaaksi hakkaamalla ja
siementämällä vaan nuoren n uksella, joka voi kestää yli 20 vuotin.
Tähän hoitotapaan on seuduttainen harsintakin luettava.
Puhuja sanoi aina suosineensa viimemainittua tapaa ja
suositteli sitä kaikkialle, missä vaan riittävästi älyllisiä voimia on
saatavissa sen toimeenpanemiseen. Vieläpä ellei näitä olisi
mahdollista tiiysin saada, on kuitenkin seudutlainen harsinta
pidettävä muita hakkaustapoja parempana, varsinkin valtion
metsissä.

Hra Herlin arveli, että hakkauksen suuruutta
määräävänä mittana tulisi olla nuorenriuksen oikeassa stihleessa
olemassa olon, sekä että ja on suhteen sen järjestyksen, jossa
nuorennus voidaan saada eri metsiköissä eli metsänosissa
aikaan, tulee olla hnkkausjärjesfcön eli jakson suhteen
määräävän. Vähäinen tahi pieni kuutiomäärä lisäkasvua on toki
parempi kuin ettei kasvostoa olisi ollenkaan, jos niin.
nuorennus kasvoston hakattua jääpi tulematta. Puhuja ei voinut
muuhun loppupäätökseen tulla, kuin että niin paljon kuin
mahdollista tulee niin sanoakseni hyväksensä käyttää sitä
ajankohtaa, jona kasvosto ruokamulta kerroksen lilaan nähden
mukautuu nuorennukseen, s. o. milloin nuorennus itsestään
alkaa, on se sopivain toimenpiteitten — ylikasvoston
harventamisen kautta, edistettävä ja tuettava. Ennen
kaikkea puhuja katsoi kuitenkin olevan muistettavan, ettei kylvö
eikä istutus meidän oloissamme voi korvata luonnollista
nuo-rennusta muuten kuin mitättömän vähäisessä määrässä.
Loh-kohakkauksen suhteen »ceterumcpe censeo -na lausui puhuja:
kaavallinen paljastushakkaus siemenpuita jättämällä» on
jokapäiväisestä käytännöstä poistettava, ja sen sijalle asetettava
loppuhakkaus . ryhmittäin nuorentuneissa kasvostoissa, jotka
ovat syntyneet seuduttaisen harsinnan tahi harvennuksen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:39:33 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/17/0131.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free