Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
133
Kontusin i toksen tehtävänä oi ole fi i n oas t a an lutkia ja
koettaa uusia keinoja ja tapoja erinäisiä pyrkimyksiä varten
metsänhoitotieteen eri aloilla, vaan luonnolle avoimin silmin
ovat myös ne tulokset tutkittavat, jotka ovat metsissä syntyneet
ihmisen joko varta vasten tarkoittamain tahi sattumalta
te-kemäin tointen kautta.
Valitettavasti kyllä 011 huomio, vaivaloisia retkeilyjä
meidän laajoissa metsissämme tehdessä, usein kyllä kiinnitetty
kaikkeen muuhun kuin tutkimusliarrastuksiin, ja siten suuri
joukko arvokkaita luonnon ohjauksia joko kokonaan menee
liukkaan huomiotta, tahi ei sitten ole aikaa eikä apukeinoja
saatavissa, jotta lähemmin tulisi ottaneeksi selkoa siitä, jota
011 huomannut.
Mutta täten varmuutemme vähenee tahi vieläpä
ereh-dymmekin. Hirrenharsintaa on nyt. kruunun metsissä
harjoitettu lähes W vuolla. Mutia ei löytyne ketään meidän
kokeneimmista metsänhoitajistamme, joka tahtoisi meille
antaa taatun vastauksen kysymykseen: miten 011 tämä harsinta
vaikuttanut taimien ilmestymisen suhteen eri paikoilla ja eri
oloissa maatamme? Miten on männyn ja kuusen laita
samanlaisen eli erilaisen käsittelyn alaisina? Milä on
alikas-vustu (ennakkoundistuksestn) tullut, ja miten on lisäkasvu ja
hirrenainepuidën kehittyminen muodostunut? Mikä tulee
pyrintömme olla vastaisuuteen nähden?
Yleinen mielipide maamme metsänhoitajien joukossa
lienee se, ettei hirrenharsinta siinä muodossa, kuin sitä
nykyään kruununmelsissä harjoitetaan, takaa uutta kasvua eikä
yleensä myöskään erinäisemmässä määrässä voi edistää jo
löytyvän uuden kasvun varttumista. Mitään järjestettyä
tutkimusta suuremmassa määrässä ei kuitenkaan tietääkseni
liene toimeenpantu tuon asianlaidan todistamiseksi.
Minun arveluni mukaan ei näille kysymyksille voida
luotettavasti ja julkisesti vastausta antaa ilman erityisiä
tutkimuksia, jotka toimiteltaisiin eri osissa maatamme.
Eh-doittaisin siitä syystä, että metsänhoitajani arkistoissa
säilytettyjen neljänncsilmoituslen ja kuutiomnsluettelojen
perusteella, joista ilmenee, milloin mikin metsäsen t u on hakattu
sekä kuinka monta runkoa ja kuinka suuri kuutiomäärä sillä
on hakattu, toiniitutettaisiin tarkka ja asiallinen tutkimus
tässä suhteessa sellaisia asioita hnrrastavain ja siihen
kykeneväin metsänhoitajani kautta. Tarpeellisen
yhdenmuotoisuuden saavuttamiseksi olisivat tällaiset tutkimukset ainoastaan
muutamille harvoille tehtäviksi annettavat, jotta he samaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
