Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
278
Taulusta saamme taasen seuraavat tulokset:
203: 1434 = X : 100 eli X = 14.15 °/<.
92: 371 = X’ : 100 eli X’ =24.80
67: 290 = X": 100 eli X" = 23.io %
X"’ = 20.68 u/0
Tukkihonkia on tällä maalla 3.08 kappaletta, suurempia
hirsilionkia 1.39 kappeleita ja pienempiä hjrsihonkia 1.02
kappaletta hehtaarilla ja siis keskimäärin honkia ö.+9 kappaletta
hehtaarilla.
Suurimpana syynä tukkipnitten hnngistumiseen lienee
täällä vliikäisyysj vaikkapa muitakin vaikutuksia voipi olla
olemassa. Mitii taasen hirsipuitten hongistumiseen tulee, niin
arvelen tässäkin tapauksessa olevan suurimpana aiheena
siihen jonkun vanhan kulovalkean. Kahdesta koetuspuusta.
jotka otin tältä maalta sain nähdä, että metsä noin 140
vuoden ijässä on kärsinyt ankaran metsävalkean. Puut olivat
kaadettaessa noin 240 vuoden ijässä. Toinen niistä oli 249
vuoden vanha, pituus 19,8 metriä ja sen muoto’uku
pohjoisissa metsissämme jotenkin hyvä tulos O.ssi. Näiden koetus
puiden avulla voin sitäpaitsi otaksua, että tukki- ja
hirsipuukin voituaan ensin kyllä näennäisesti pelastua sattuneesta
kulovalkeasta, kumminkin sitten ehkäpä usean
vuosikymmenenkin jälkeen voi siksi paljon kärsiä tuosta samasta
metsäpalosta, että on taipusampi hongislumaan kuin aivan terve
puu. Tämä siis voi kumminkin osaksi selittää, miksi
hirsi-honkia löytyy näin suuressa määrässä.
Voimme myös täydellä syyllä päättää, että varsinkin
mäntypuu menetettyään kasvuvoimansa voi seisoa pystyssä
kuivana kelona vuosikymmeniä, ehkäpä satakin vuotta. Usea
puu on siis voinut kuivua jo vuosikymmeniä ennenkuin
metsänhoito maaliamme on perustettukaan. Tätä mielipidettä jo
todistavat nuot vanhoilla kaskenviljelvsmailla pystyssä olevat
niinkutsutut »kaulalut hongat», jollaisia vieläkin tavataan
vanhoina muistoina ajoilta, jolloin kauneimmallakaan petäjällä
erämaassa ei ollut juuri mitään arvoa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
