Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
279
4) Pälkecaara, kuiva jäkäläpeitteinen murtokivinen
kangasmaa, kasvaa vanhoja ikipeläjiä ja kuusia.
[-Koetus-linjan-]
{+Koetus- linjan+} N;o Koetusala hehtaarin 1 Tuoreita mäntyjä Honkia
Tukkia Hirsipuita 1 2 Tukkia Hirsipuita 1 2
I 5.20 26 14 13 20 12 4
II 6.00 5 1 — 15 5 3
III 7.60 82 44 49 34 13 8
IV 6.80 55 49 61 17 7 5
V 4.80 84 45 50 27 14 8
VI 4.20 102 35 39 38 11 7
Yhteen-
sä . . 34.60 354 188 212 151 62 35
Koko I I II |
maa .| 455.3 4644 2460 i 2777 1985 815 460
Tämän mukaan saamme seuraavat hongistnmisprosentit:
151: 354 — X : 100 eli X = 42.65 %
62 : 188 = X’ : 100 eli X’ = 32.07 %
35 : 212 = X" : 100 eli X" = 16.50 %
X’" = 30,70 %
Tukkihonkia on 4.36 kappaletta, suurempia hirsihonkia
1.70 kappaletta ja pienempiä hirsihonkia 1 .oi kappaletta
hehtaarilla. siis keskimäärin 7.16 honkaa joka hehtaarilla.
Että tällä maalla suurempana syynä hongistumiseen on
yliikäisvys sijtä ei ole epäilemistäkään, vaan voinee myös
vaikuttavana syynä olla ilmanalan kovuus. Otettu koetnspuu
jo todistaa, että metsä on yliikäinen, koska se näet
huomattiin 380 vuoden vanhaksi; sen pituus oli 14.5 metriä ja sen
muotoluku oli 0.475. Hongat näyttävät jo suureksi osaksi
kuivuneen useita vuosikymmeniä sitten, sen todisti niiden
syvälle tehoinen pinta sekä halkeamat siinä.
Kumminkin on huomattava, että tällä maalla on
tuntuvassa määrässä kuusia, eli koetuslinjoiJla tukkikuusia 101
2
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
