Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11
suorastaan tappaa; hyvin useasti sitäpaitsi esiintyy
joukot-rain poronjäkäliä, jotka hautaavat Sphagnumit ja muut
sammalet alleen. Sellaisia suuria aloja, kuin kaukana
pohjoisessa, eivät jäkälät kuitenkaau etelämpänä peittäne; ne
muodostavat tavallisesti vaan laikkuja rämeisiiu.
Että useat maamme soista ovat syntyneet yllä
mainituilla tavoilla, näkyy selviävän osittain jo siitä järjestyksestä,
jossa nuo eri suoasteet ympäröivät varsinkin
eteläsuomalaisia lampia. Keskellä tavataan jokseenkin mustavetineu,
inutapohjainen lampare, sen rannalla on neva ja tätä seuraa
tavallisesti räme, joka puolestaan rajoittuu kankaaseen. Että
ne ovat näin S3’ntyneet selviää myös niistä
paleontologisista tutkimuksista, joita vallankin G. Anderssoneja H.
Lindberg2) ovat telineet etupäässä maamme eteläosissa.
Utan näistä tähän muutamia esimerkkejä.
l:o. Suo Joroisten Järvikylän tilalla. Suo on
luultavasti syntynyt suolattoman järven lahdessa, joka järvi
eläimistöstä (Bosmina Coregoni!) päättäen on ollut iso.
Vähitellen mataloitui vesi ja siten sangen luultavasti
sulkeutuneessa vesistössä muodostui lcasvijäännöksistä sangen rikas
ranta-turvemutakerros. Avoveden ja kuivan maan rajaisella
vesiperäisellä maalla viihtyi rikas suokasvi-kasvullisuus,
joista varsinkin Carex pseiulocyperus näkyy esiintyneen
muita runsaammin". „Vesi järvessä väheni yhä enemmän
ja enemmän ja tuo runsas turvemutakerros peittyi
vähitellen suokasvipeitteellä". ,,Tämän kasviyhteiskunnan perästä
syntyi vähitellen hetteikkö-kasvillisuus3) luontaisine
sammalilleen — A/eesia-lajit ja Amblystegium vernicomm. Carex
pseiulocyperus esiintyi vielä, joskin niukalti, myöskin Carex
teretiuscula’a. runsaus väheni. Näiden sijalle tuli toisia
lajeja, etupäässä vesiperäisille hetteikkömaille ominaiset
’) (i. Audersson: op. cit.
*) 11. Lindberg: Eriis rikas turvelöytö Joroisten pitäjässä Savossa
(02" 121 pohj. lev.), Suonien suoviljelysvhdist.vkaen vuosikirja 181)9; Suomen
turvesuot, ibidem 1900: Paueliau auon synty jn ruki uuc, ihidem L901 y. ui.
*) = ketokasvillisuus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
