Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12
Scheuchzeria ja Carex Ii mosa. Vähitellen tulivat Sphagnitmit,
maa oli vielä saugeu vetistä ja tämän kostean
valkosam-malpeitteen pääasiallisimman kasvillisuuden muodostivat
etupäässä Scheuchzeria. Menyanthes ja Carex ampullacea" l).
Andromeda, karpalo ja niittyvilla ilmestyivät paikalle.
Mullan-oton kautta oli suo sittemmin kuivunut.
2:o. Panelian suo Euran pitäjässä. Syntynyt
muinaisen merenlahden paikalle. Maan kohotessa muuttui lahdelma
järveksi tavallisin© kasveineen (ulpukoita. ruokoa, kaislaa
y. m.). „Järven sijalle syntyi vähitellen vesiperäisiä
sara-niittyjä2), joilla kasvoi runsaasti Carex rostrata ja Comarum".
Seassa kasvoi »luultavasti Sph. squarrosuni ia saugen
runsaasti". Pajuja kasvoi niityillä. „Nämät saraniityt
peittyivät vähitellen suurta kosteutta suosivilla valkosammalilla:
tällä vesiperäisellä valkosaminalpeitteellä kasvoi runsaasti
Carex rostrata a ja Comarum is.". Sphagnum papillosum kävi
vallitsevaksi, saroista tulivat vallitseviksi Carex limosa ja
C. chordorrhiza, runsaasti kasvoi Andromedan ja karpaloita3).
Suon pinta kävi vähitellen kuivemmaksi. Sphagnum
medium tuli vähitellen vallitsevaksi, saroistu jäi vaan C.
fili-formis, varpukasvit tulivat rehevämmiksi; myöskin ilmaantui
vaivaiskoivu. Tutkitulla paikalla oli suo siis ehtinyt
var-haisimmalle rämeasteelle.
Selvää kuitenkin on, että ainoastaan pienet järvet
saattavat tällä tavalla kasvaa umpeen. Isommissa järvissä
muodostuu — lahdelmia lukuunottamatta — ainoastaan
liejua. Niissä on vesi aina siksi liikkeessä olevaa ja siitä
syystä happirikasta, että hapettumisilmiöt jäävät
pelkistys-ilmiöitä valtavammiksi. Jos ympäröivistä suomaista
juok-sisikin multakappoista vettä järveen, niin uuo
multaai-neet kuitenkin pian hapettuisivat eivätkä vaikuttaisi järven
maaperämuodostuksiin. Niinikään saattaa hiljaisissa pouka-
’) = tyypillinen neva.
0 = eriiiinlninen ncvn varhaisemmilla kehitysasteillaan.
’) = tyypillinen neva.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>