Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
13
missa tosin muodostua mutaa multahappoineen, mutta
minkään isomman järven vettä eivät nekään voi
sanottavasti tummentaa. Sanalla sanoen: mutaa ei saata
muodostua isoihin järviin (näiden keskiosiin), ainoastaan ^liejua.
Mutta liejumuodostus taas on niin tavattoman hidasta, ett’ei
mikään isompi ja samalla syvempi järvi saata sen kautta
mataloittaa siinä määrin, jotta siihen voisi ilmestyä
ylempänä mainittu kaislaneva, joka edellyttää sangon matalaa
vettä. Sellaiset sammal- resp. Menyantlies-nevat taasen,
joista 3rlempänä oli puhe, eivät nekään millään muotoa voi
levitä isommau järven keskustalle asti. sillä paitsi että
nekin hyvin kehittyäkseen näyttävät vaativan multaaineista
tummaa vettä, niin aallokkokin isommalla järvellä ne heti
repisi rikki.
Esimerkkinä isoimmista järvistä, jotka saattavat
kais-loittua ja nevoittua, mainittakoon Nurmijärvi Uudellamaalla,
muuan 2.5 X 1 km laaja järvi, josta löytyy Stenroosin
kuvaus *). Keskellä järveä löytyy kasvitonta alaa. joka
kuitenkin vuosittain pienenee. Siinäkin tavataan sentään
sirotettuja Spar(/anium-natans-\a.\kkn’]a, rannempana
runsaamminkin. Rannempana seuraa kaislavyöhyke ja rannimpana
korteisto, jotka kumpikin ovat järven päissä koko laajoja;
rannoilla löytyy suurimmaksi osaksi nevoja ja niiden takana tai
korteistoon suorastaan rajoittuvina rämeitä, aukeita ja mäntyä
kasvavia. Nämät raatanevat ovat selvästi syntyneet entisen
järven kustannuksella ja vuosittain leviää neva
kauvem-maksi korteistoiliiu ja kaislikkoihin, jotka nekin vuorostaan
siirtyvät enemmän ulapalle. Veden väri on jokseenkin
ruskea. Että näin suuri järvi vähitellen saattaa
kokonaisuudessaan soistua, riippuu siitä, että se on niin tavattoman
matala (keskeltä keskimäärin 1 metri!). Runsaat kaislikot
ja korteistot suojaavat rantauevoja sitäpaitsi tuulilta. —
4) K. E. Stenroos op. eit.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
