Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
15
jossn lukuisat pensaat ja pensaantapaiset puut (Salix
vimina-lis, S. triandra, S. pyrolifolia. Cornus tatarica, Cratcegiu
sanguinea, Ribes- ja Äostt-lajeja. Alnns incana, Alnaster.
Betala odorata y. m.) esiintyvät melkein tasaan sekoittuneina.
Hiellä täällä saattaa löytyä jotenkin puhtaita lepikkoja (Alnus.
Alr.aster). Hiukan korkeammalla maalla muodostaa koivu
(Betula odorata) puhtaita metsikköjä, alimetsänä esiintyvät
silloin useat ylempänä luetellut pensaat. Vielä yläväin ini Iiii
paikoilla tapaa tavallisesti erinomaisen hyötyisästi kasvavia
kuusimetsiä, jotka kuivemmilla paikoilla käyvät yhä
enemmän lehtikuusen (Larix dahurka) sekaisiksi. Keväisin
joutuvat nämät metsät syvälle tulvien peittoon. Tavalliset
tulvat ovat esim. Lena-joen varrella n. 10 m. korkeita, mutta
erikoisina vuosina saattavat ne nousta runsaasti toisen sen
verrau korkeammiksi. Tulvavesi tuo muassaan äärettömät
määrät lietettä, etupäässä hiekkaa ja liejua, paikotellen
saveakin, joka hautaa allensa kaikki sammalten alut. varisseet
lehdet ja kuihtuneet korret, joita edellisenä kesänä oli
maahan kerääntynyt. Turvetta ei tällaiselle maalle siitä syystä
saata syntyä, korkeintaan subfossileista rikasta hiekkaa tai
savea. Tällaiset tulvamaat ovat toisin sanoin
soisturnatto-mia. — Asutuissa seuduissa ja niiden läheisyydessä on näitii
metsiä raivattu niityiksi. Tämäutapaiset niityt ovat
lauhkean vyöhykkeen rehevimpiä, kasvaen korkeata, taajaa
heinää ja ruohoa. Niille laskeutuu yhtä runsaasti lietettä,
eivätkä nekään siitä syystä saata soistua. Laajimmat
tällaiset niityt löytynevät Obj-joen rantamilla.
Vastineen tällaisille tulvamaille tapaa Pohjanmaan
suurimpien virtain varsilla. Tornion joen alijuoksun laaksossa.
Rovaniemen luona, Kittilässä, Kemijärvellä y. in. tapaa
tiiman kaltaisia niittyjä, ja missä metsä on saanut jäädä
koskematta tai missä niityt uudelleen ovat saaneet metsittyä,
tapaa l) sammalettomia pajukkoja (Salix triandra). lepikkoja
’) Vrt. myös A. Y. (irevillius: .Studier öfver växtsamhällenas
utveckling p.i bolmar i Indals- ooh .Ingermanelfvcn. Sveriges geul. unders, ser. <’.
11:0 144: J. A. 0. Skårman: Hin Salixvetretationen i Klarälfvens (luddaI
Akad. afh.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
