Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
16
(Almis incana), jopa joskus, esim. Tuntsa-joen rannoilla1)
sammalettomia koivikkojakin (Betala odorato).
Suurimmassa osassa näiden virtain tulvaaluetta on kuitenkin lietteen
laskeutuminen paljon niukempaa ja sellaiset tulvamaat
sam-maltuvat ja soistuvat.
• Useissa mainittujen jokien tulvaalueista on ennen
vallinnut runsaampi sedimentationi ja ovat ne silloin olleet
varmaan melkein tai aivan sammalettomia. Turpeen alla näet
löytyy useasti selvää alluvialihiekkaa tai -liejua paikoilla,
jonne sellaista ei enää laskeudu. Suurimmat tulvaseudut
Tornion- ja Kemin (kenties enimpienkin Suomen jokien
varsilla) ovat entisaikaisia järviä, jotka ovat vähitellen
joki-lietteestä täyttyneet, esim. Rovaniemen ja Muonionniskan
edustalla. Kuu veden kulkunopeus juostessaan järven poikki
on melkoista pienempi kuin itse joessa, niin ei vesi jaksa
kuljettaa kaikkia siihenastisia lietemääriä muassaan, vaan
niitä laskeutuu pohjalle, osittain mannerrannoille, osittain
saarimatalikoiksi. Lietteet eivät laskeudu tasaisesti, vaan
enimmissa tapauksissa muodostuu vähitellen sekä saarten
että manteren rannoille valli, joka vähittäin joka keväisistä
lietteistä kohoaa. Sen etupuolelle saattaa muodostua uusi
valli, tämän eteen kolmas ja niin edelleen. Samalla kun noita
valleja muodostuu, joutuvat vallien takana olevat
tulvamaat vähitellen eristetyiksi itse joesta. Aina tosin löytyy
vallin puhki jonkunlaisia raumoja. mutta se vesi. joka
näitten kautta tunkeutuu takalistoihin, on melkein seisovaa tai
ainakin vaan hyvin vähän juoksevaa. Se ei siitä syystä
jaksa kuljettaa sanottavasti mitään lietettä, korkeintaan
vähän liejun tai mudan tapaisia aineita. Samalla kun lietteen
laskeutuminen vallin takana vähenee, alkaa
sammalkasvilli-suus, joka alussa oli periu vähäinen tai puuttui kerrassaan,
tulla runsaammaksi. — Tätä kehityskulkua on monasti
tilaisuudessa näkemään. Hyvin yleistä on esimerkiksi, että
sellaisella rannalla, minne laskeutuu runsaasti lietettä, löytyy
’) V. Borg’in mukaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
