Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
19
Korpien rämeisiin verrattuna rehevämpi kasvillisuus
riippuu siitä, että vesi uiissä on juoksevaa ja kasvien
juuret, sen kautta tulevat tekemisiin yhä uusien ja
uusien vesimäärien kanssa. Olipa vedessä itsessään vaikkapa
vaan vähän ravintoaineita, uiin kasvit täten kuitenkin
saavat ravintotarpeensa tyydytetyksi ’). Mutta vähitellen
paksunee korpien turvekerros. Jokien varsilla olevat korvet
eivät silloin enää tule tulvain peittämiksi ja muissa korvissa,
joiden olemassa-olo lähimmiten riippuu juoksevasta
pohjavedestä, käy veden juoksevaisuus turpeen paksutessa
pienemmäksi. Kuuset ja koivut alkavat siitä syystä kitua,
moni niistä kuolee ja metsä harvenee. Sitäpaitsi jo turpeen
paksuneminen semmoisenaankin on näille puille haitaksi.
Tuo tulvamaiden soistuminen ja lopulta rämeeksi
muuttuminen saattaa eri tapauksissa käydä hyvin erilaisen
nopeasti. Monet korvet ovat melkoisen vanhoja, jotavastoiu
toiset korvet jo verrattain aikaiseen näyttävät muuttuvan
rämeiksi. Ihmistenkin toimeenpiteet näyttävät tässä
suhteessa vaikuttavan. Metsäkakkaukset ja varsinkin paljaaksi
hakkaukset näyttävät tätä kehitystä melkoisessa määrässä
edistävän. Kuivemmat, sammalrikkaat korvet muuttuvat
hilloin helposti rämeiksi. Syynä lienee osittain se, että
sammalisto silloin joutuu auringon vapaan paahteen
alaiseksi. jota se (Sphagnum strictum, Polijtrichum communey. m.)
i-i oikein siedä, vaan alkaa kitua ja kuolla. Toiseksi
pääsevät sateet vapaasti putoilemaan maahan sulloen vähitellen
korven turvekerrosta. Se käy kumpaisestakin syystä
tiiviimmäksi, jolloin mj^ös veden liikunto käy vaikeammaksi
ja ilmanvaihto turpeessa huonommaksi. Tärnäu kautta
pääsevät olemisen taistelussa muuttuneisiin oloihin
mukaantti-ueemmat väme-Sphagnumit ja -varvut voitolle: paikka
muuttuu rämeeksi. Yksin Evon ruununpuistossa on useampia
sellaisia korpia, jotka syystä tai toisesta — olkoonpa vaikka
’) Vrt. esim. E. Rainaan: Forstlirhe StandorUlehre. Lore,v’s
Ilauil-bueh der Forstwisscnsihnften. II Atill. 1., siv. 190.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
