Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
20
ainoastaan rajalinjan aukaisemisen kautta — ovat tulleet
hakatuiksi paljaiksi ja sen kautta muuttuneet osittain
rä-meentapaisiksi korviksi, osittain todellisiksi rämeiksi.
Kosteammat korvet käyvät useasti paljaaksi-hakkauksen
kautta erinomaisen vetisiksi. Puut haihduttavat suuret
määrät vettä ilmaan’) ja niinkauvan kuin paikka oli metsän
peittämä, se siitä syystä puiden toiminnan kautta haihdutti
suuren osån kosteuttaan ilmaan. Kun puut hakataan pois. niin
ei paikalla ole mitään yhtä tehokasta vesiviemäriä, vaan
se vettyy. Tämä taas vaikuttaa hyvin haitallisesti nuoriin
taimiin, ne kituvat ja paikalle ilmestyy usein vaan
kehnonlainen, harva metsä. Siinä olevat vesilätäköt helposti
sarn-maltuvat, muuttuen eräänlaisiksi nevoiksi ja
lopputulokseksi tässäkin tulee räme.
Niittyjen soistuminen tapahtuu yleensä nopeammin
kuin vastaavien ^korpien2). Un esimerkkejä siitä, että
alkuaan korvesta raivattu »luonnonniitty" verrattain lyhyessä
ajassa on sammaltunut siinä määrin, ett,’ei sitä ilman
erityisiä toimeeupiteitä ole kannattanut enää niittynä käyttää,
jotavastoin korpi oli säilynyt verrattain hyväkasvuisena ties
miten pitkät ajat.
Yllä kerrottuihin tulvamaihin liittyvät sellaiset suot.
jotka ovat muodostuneet lähdesilmien ja niistä lähtevien
purojen reunoille. Olen aikaisemmin kuvannut tällaisen
suon Kittilän Sirkan kylästä. Levitunturin juurelta").
Läh-depnron rannoille oli muodostunut Amblystvgium
exannula-teitt-lettoa, joka oli vähitellen levinnyt sivuille päin ja myös
Vrt. E. Rainan n: op. eifc, siv. 187.
!) Enimmät meikäläiset kosteat ja märät niityt ovat vartti aas t i
entisiä korpia. Tulevien tutkimusten ratkaistavaksi jiiakiicin. missä määrin
pitää paikkaansa seuraava A. Stiilström’iu lausunto: ...Meidän runsaat
luonnonniittymme, joille ominaista on usein varsin mnsas sara-, lauha- ja
niittyvilla- y. m. kasvullisuus, ovat alkuaan sellaisia sara- tai
kortekerrostu-mia, jotka luonnon vaikutuksesta ovat paksummalta tai ohuemmalta osalta
muuttuneet mullaksi". .Suomen Suoviljelysyhdistyksen vuosikirja. 1000,siv.45.
’) A. K. Cajander: Ein Heiting zur Kenntuiss der Entwirkelune
der nordtiunischen Moore. Fennia 20.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
