Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
22
lian melkein kaikki kuivanpuoleiset maat meidän
ilmanalassamme ovat metsäin peittämiä — ovat muuttuneet soiksi.
Jokieu tulvamaat voidaan heti jättää pois laskusta,
sillä niin laajoja tulvamaita ei missään tapauksessa ole
saattanut löytyä, että esimerkiksi Lapin suuret suot olisivat
saattaneet yksinomaan niille muodostua. Jälelle jäävät siis
järvet. Ett’eivät kuitenkaan likimainkaan kaikki suot ole
voineet saada alkunsa umpeen menneistä järvistä, selviää
seuraavista seikoista:
l:o Monet Pohjois-Suomen suot sijaitsevat, kuten
var-sinkiu Borg1) aikaisemmin on huomauttanut, selvästi
kaltevalla maalla. Sellaisella paikalla on mahdoton ajatella
järveä löytyneen. Kaikkein vähimmin on saattanut järviä
löytyä niiden soiden sijalla, jotka sijaitsevat tunturien monasti
melkoisen jyrkillä rinteillä ja jotka useasti kuitenkin ovat
siksi leveitä, ett’eivät saata olla miukään tunturipuron
entisiä tulvarantoja.
2:o. Monet maamme, varsinkin sen pohjoisosan, soista
ovat tavattoman laajoja. Jos ne olisivat syntyneet järvistä,
edellyttäisivät ne erittäin suuria järviä. Mutta tuollaiset
suuret järvet eivät helposti soistu (vrt. siv. 12—14).
3:o. Suoporauksia tehtäessä, ojia kaivettaissa, turvetta
otettaissa y. m. on lukuisissa tapauksissa soiden
pohjakerroksissa tavattu männyn y. m. puiden kantoja eikä
vesikus-vijäänuöksiä, seikka joka epäämättömästi todistaa, että
kysymyksessä oleva paikka on ennen vanhaan ollut metsää
eikä järveä.
Tämä viimeksi mainittu seikka on jo kauvan vetänyt
huomiota puoleensa ja monella tavalla on tätä ilmiötä
koetettu selittää.
v. Post4) lähtee siitä tosiasiasta, että jos metsäinen
maa joutuu veden valtaan, niin siinä olevat putit kuolevat
ja kun sellaiselle paikalle helposti muodostuu turvetta, jou-
’) V. borg op. cit.: vrt myös <Andersson: Ku manad i Hamra
Kronojiark. Svenska Turistför. Årsskrift. 1904, siv. 316-317, y. m.
"-) H v. Post: op. cit. siv. 38—39.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
