Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4*
on varmaa, että raja uäideti molemmanlaatuisten soiden
le-veneniisalueiden välillä kulkee jotakuinkin suunnassa NW —
•SE. koska hochmooreja menee Norjassa1, paljon
kauvem-maksi pohjoiseen kuin meillä. Venäjällä niitä tapaa vasta
kauvempaua etelässä ja Siperiassa niitä nähtävästi puuttuu
kokonaan.
Että näiden kahden suomuodon leveneminen
lähimmi-ten 011 ilmastosta riippuvainen, lieneo tuskin kiellettävissä,
mutta millä tavalla, on vaikeampaa sanoa. Että se on
ilmastosta riippuva, näkyy siitäkin, että regressivisiä soita
löytyy hochmoorieukin alueella vuoristoissa, jotka
ilmastollisesti lähentelevät pohjoismaita. — Omituisuutena
lisättäköön vielä, että regressiviset suot näyttävät ulkosaaristossa
olevan yleisempiä kuin sisemmässä. Niinpä esim.
Tvärminnen saaristossa tavataan regressivisiä soita ainoastaan
ulommilla saarilla (Långskär y. m.).
Jos tutkii soittemme, varsinkin poh joisempien profileja.
niin niissä toisinaan huomaa kautorikkaiden ja kantoköyhien
kerroksien vuorottelevan keskenään. Eri tavoilla ou tätä
ilmiötä koetettu selittää.
Blytt2) Norjassa otaksui, että tuo vuorottelu riippui
vuorottelusta ilmastossa. Kuivaan aikaan olivat suotkin
muka kuivempia, silloin niissä saattoi kasvaa metsää ja
silloin syntyi kantorikas kerros; kun ilmasto muuttui
saderik-kaammaksi. niin vettyivät suotkin, eivätkä puut saattaneet
silloin uiissä menestyä. Blytt luuli voivansa identifiera t a
eri soissa tavattavia kantokerroksia keskenään ja sen
perusteella tuli hän lopulta eroit.tanei’ksi Norjassa jääkauden jäl-
’) Ainakin Trondhjerilin tienoille asti.
V) Axel Blytt: Forsng til en Theori om Invandringen af Norge»
Flora under vekslende regnfulde og turre Tider. Nyt Magasin for
Natnrvi-denskaherne Hd. "21. — laktatrelser over det sydnstlige Norges Torvinjre.
Christiania Videnskahsselskabs Forbaudl. 1882. — Zur Qesehichte der
Norden-ropäisehen. Iiesonders Nonvcgiscben Flora. Engl. bot. Jahrb 1893, Beibi. n:o
41. — Dm de fytogeogratiski- oi-b tytopaln-ontologiske «irunde for at
antage Kliuiatvekslinger nnder Kvart lertiden. Christiania
Viilenskabfi-Sel-skabs Forhandl. 189:!.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
