Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
38
keen kaikkiaan 9 eri aikakautta, vuorotellen kuivia ja
sateisia.
1. arktinen aika ( Pryassavea)
2. subglacialinen aika (Koivu valtapuuna, sateinen kausi)
3. subarktinen „ ( „ „ , kuiva kausi)
4. infraborealinen „ (Mänty „ , sateinen „ )
5. borealinen „ ( „ „ , kuiva „ )
6. atlant,inen „ (Tammi „ . sateinen „ )
7. subborealinen „ ( „ „ , kuiva „ )
8. subatlantinen „ (Pyökki löytyy , sateinen „ )
9. nykyaika „ ( „ „ , knivempi,, )
Kuten näkyy tuli Blytt jakaneeksi kahtia ne ».kaudet*4
(koivukausi, mäntykausi y. m.), joita Andersson y. m. ovat
eroitelleet. olettaen että kussakin näissä oli sateinen ja kuiva
aikansa.
Blytt in teoria, joka tällaisella, tosin jotakuinkin
mielivaltaisella hypotesilla, näytti voivan selittää soissamme
vuorottelevat kantorikkaat ja kantoköyhät kerrokset, on
saavuttanut sangen innokkaita kannattajia: Hult, Sernander1)
y. m., viime aikoina ou häneen empimättä liittynyt
saksalainen Schultz 2). Euimmät kasvipaleontologit eivät
kuitenkaan ole ottaneet uskoakseen tuollaista ilmaston säännöllistä
oscillationia kuivasta kosteaan ja kosteasta kuivaan, johon
eivät muut faktat paitsi turvesoiden kantokerroksia
näyttäneet antavan tukea.
Ei edes Norjassa ole Blytfin teoria saavuttanut
jakamatonta kannatusta. Niinpä on Norjan nuoremmista
ete-vimmistä kasvipaleontologeista Holmboe asettunut sitä
jyrkästi vastustavalle kannalle. Hän on tutkinut useiden
norjalaisten turvesoiden profileja ja esitLää kirjoituksissaan
valaisevia kuvia niistä. Niistä käy selville, etfeivät nuo ker-
’) Rutger Sernander: Die Einwanderung der Fiebte in Skandinavien.
Englers bot. Jahrb. 1892.
*) August Schulz: Deber die Entwickelungsgesehichte der
gegeu-würtigen 1’hanerogamentlora und Ftlanzendeeke der skandinavischen
Halb-insel. Stuttgart 1901.
3
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
