Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
su
pidettä tästä asiasta. Niinpä m. m. Pfeil, tunnettu
auktoriteetti Saksan metsämiesten kesken, joka luuli kaikki asiat
ymmärtävänsä, sanoo, että karistetautia semmoisena, kun sitä
on luultu, ei olekkaan, vaan, että puiden kuivumiseen on
syynä ravintoaineiden puute, joka erittäin esiintyy kuivina
syksyinä tai sateisina ja kylminä kesinä, jolloin kasvit eivät
voi kylliksi kehittyä. Oli myös semmoisiakin mielipiteitä,
että karistetauti syntyisi ilmakehässä olevista aineista tai
ilman lämpömäärän eroavaisuuksista.l) Niin arvelivat esim.
Buttler,2) Hetschhe3) ja Smoler*) 1800-luvun puolivälissä,
sanoessaan, että karistetauti syntyisi samalla tavalla kuin
siihen aikaan paljou puhuttu „perunatauti", jonka luultiin
saavan alkunsa ilmasta löytyvistä aineista, mitkä sadevesi
kuletti mukauaau maahan.
Yllä esitetystä käy selville, että karistetauti in voi olla
useita eri syitä. Nykyisten tutkimusten mukaan voi vielä
satu olla syynä neulasten kuivumiseen havupuissa.ä Mutta
pääasiassa on, kuten mainittu, erotettava kolmenlaista
karistetautia, senraukaau onko se aiheutunut parasitäärisestä
vaikutuksesta, veden haihtumisesta, vaiko kylmästä.
Seuraavassa tulemme käsittelemään vaan sitä havupuiden
karistetautia. johon on syynä eräät parasiittisienet. — Vaikka
enemmän on „Schütte" sanaa ruvettu käyttämään
parasitääri-Sessä merkityksessä, eroitukseksi muunlaisesta neulasten
kuivumisesta, näyttää kuitenkin Robert Hartig olevan sitä
mieltä, että sana „Iviefernschiitte", suomeksi „petäjän
karistetauti", tarkoittaa ylimalkaista neulasten kuivuumista niin
hyvin nuorissa kuu vanhoissakin puissa ja että
„schütte"-ilmiöitä on erotettava erilaisia sen mukaan mikä syy kul-
’) Holzner: Die Beobaeht. iiber die Sek ii t te der Kiefer. s. 40.
’) Hnlzner: I. e., s. 34.
’) Holzner: 1. e., s. 39.
4 Holzner: 1. e., s. 4(5.
s) H. Härlig: l’ber die Eiuwirktiog Hiitteu und SteiukoblenruuoheB.
MBnehen 1896, sekä Hnmethaff ui ja Lindau’u äskettäin ilmestynyt teos:
Die Beschädigung der Vegetation durch Rauch, 1903.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
