Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
90
ja uiyös Blankenburg’ia’) vastaan, joka viimemainittu oli
samaa mieltä kuin (röppert siinä, että eräs sieni olisi
alkusyynä karistetautiin.2) — Holzner sanoo, että Stein’in
tutkimukset muka olisivat näyttäneet tämän vääräksi. —
Vähitellen muuttuivat kuitenkin mielipiteet senjälkeen, kun
onnistuttiin kokeilla osoittamaan että sienellä voitiin
tartuttaa tauti terveisiin neulasiin. Erittäinkin voitanee mainita
Prantl’in 8) ja Turskyn 4 tällä alalla tekemät havainnot siitä,
että levittämällä sairaita neulasia terveiden päälle saatiin
infektiooni aikaan. Myöhemmin on tällä alalla tehty paljon
kokeita ja useampien tiedemiesten mielipiteenä näkyy
olevan, että karistetauti varsinkin nuorissa petäjän taimissa
on paraasta päästä sienen aikaansaama. Sienen ni3’seelit
viot-taval nimittäin neulasen päällysketon ja tästä seuraa toisena
syynä tavallista suurempi veden haihtuminen ja neulasten
kuivuminen. Tätä mieltä ovat nykyään useat etevät
tiedemiehet kuten professorit: Mayr, Robert Hartig ja von
Tu-beuf, joka viimemainittu on tällä alalla tehnyt enimmät
tutkimukset. Että karistetauti on pääasiallisesti erään sienen
(t. eräiden sienien) aikaansaama, siitä maiuitsee Rob. Hartig5)
seuraavaan tapaan: „In den weitaus häufigsten Fallen trägt
die Kieferuadelscbütte einen parasitär en, epidemischen
Charakter und wird durch das Lophodermium Pinastri
liervor-rufen." Samaan suuntaan sanoo tästä prof. v. Tubeuf: ,.Es
besteht da ber kein Grund zur Annahme, dass die
Iviefern-schütte in der Regel eine durch die geschilderten
Verhält-nisse bedingte Vertroeknungserscbeinuug sei." °)
Paitsi edellämainittuja pääsuuntia karistetaudiu
synnystä, mainitaan Holznerin teoksessa monta muutakin mieli-
’) Verbundlung iiber die VerEamlung des Land- und Forstw. in
Breslau 1869, s. 410.
*) Holzner: l>ie Beobacht. iiber die Srhiittc der Kiefer, 1877. s. 73.
») Prantl: Flora, 1877, N:o 12.
•) Botan. Centralblatt, 1884, XVlf, s. 182.
*) Rob. Hartin: Lehrbuch der PHauy.cukraukbeitcn, s. 93.
*) Tubeuf: Studien iiber die Schiittckrankbeit der Kiefer, s. 4.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
