Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
192
eroavaisuus molempien lajien välillä varsin hyvin
huomattavissa nimittäin siihen aikaan, jolloiu Larix sibirica jo on
varistanut neulasensa, mutta Larix èuropaea vielä on
täydessä lehtiasussaan, sillä kuten tunnettu on, varistaa Larix
sibirica Suomessa neulasensa n. 2 å 3 viikkoa ennemmin.
Voisihan ajatella, että syy tähän Larix europaean
huonompaan menestymiseen olisi etsittävä sille enemmän
epäsuotuisassa maaperässä, mutta kun molemmat lajit ovat istutetut
sekaisin niin tämäkin olettamus häviää. Voidaan sentäliden
ylläolevieu faktojen perusteella väittää, että Larix sibirica
on edullisempi viljellä Suomessa kuin Larix enropaea.
Tässä yhteydessä mainittakoon, että Larix
sibirica-\il-jelykseen murtokivimaat, ja paremmaupuoliset
vierinkivi-maat ja vanhat kaskimäet lienevät sopivimmat. Maaperän
tuoreus vaikuttanee myös edistävästi sen kasvamiseen. Mutta
kuten äskettäin osoitettiin, suuri akkomodatiooni kyky sillä on,
ei kuitenkaan niin suuri, että se menestyisi vesiperäisillämailla.
Toinen tärkeä kysymys lehtikuusiviljelykselle
Suomessa on metsikkö lajin valinta, puhdas tahi sekametsikkö.
Tässä suhteessa tuskin vielä on voitu tulla varmuuteen, sillä
joskin mainittu Raivolau lehtikuusi puisto ja eräät puhtaat
lehtikuusimetsiköt Oinbergin hoitoalueessa Ruotsissa (Ericsson
1900, s. 225) valtavasti puhuvat puhtaiden metsikköjen
puolesta. niin toiselta puolen ei Suomessa vielä ole sen ikäisiä
sekametsikköjä, että voitaisiin vetää minkäänlaisia varmoja
johtopäätöksiä niiden tulevasta merkityksestä
lehtikuusivil-jelyksessä. Se ainoastaan tiedetään varmuudella, että
lehtikuusi-mänty sekametsikköjen perustamineu kaskimaille,
jolloin molemmat puulajit kylvetään samaan aikaan, ovat
osoittautuneet vallan mahdottomiksi, koska mänty n. 20
ikävuoden saavutettua rupee lehtikuusta tukahutttimaau. — Eräs
seikka on kumminkin olemassa, joka puhuu sekametsikköjen
puolesta, nimittäin mahdolliset hyönteis- ja sienivahingot,
jotka, kuten on mainittu, keski Europassa ovat tuntuvasti
vähemmän vaarallisia sekametsiköissä. Toistaiseksi tälle
näkökohdalle Suomessa ei kumminkaan voitane antaa suurem-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
