Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
193
paa arvoa, hyönteis- ja sienivahingot kun ovat olleet tälliin
asti verrattain väkäiset meillä.
Mutta jos vastaisuus tulee osoittamaan, että lehtikuusi
sekametsiköillä on yhtä suuret eli suuremmatkin
edellytykset kuin puhtailla, niin on ehdottomasti näitä perustaessa
muistettava, että lehtikuuselle, huolimatta puulajista, jonka
kanssa se istutetaan, on annettava vähintäin 20 v. respiitti,
mutta mielellään enemmän. Tällä tavoin saataisiin n. s.
juu-rimetsä muoto, jossa kuten tunnettu hakkausta voi
toimittaa eritavoin. Mitä puulajiin tulee, jonka kera lehtikuusi
olisi viljeltävä, siitä ei vielä olla selvillä, jos kohta meillä
toistaiseksi on ainoastaan 2 puulajia, jotka voivat tulla
kysymykseen, nimittäin mänty ja kuusi. Tämä epävarmuus
johtunee mahdollisesti siitä, että lehtikuusta ja kuusta on
hyvin vähän viljelty yhdessä ja myös siitä, että niinhyvin
mänty-lehtikuusi- kuu kuusi-lehtikuusi viljelykset ovat vielä
niin nuoret, ettei ole voitu vetää minkäänlaisia
johtopäätöksiä niistä. Luultavaa lienee sentään, että lehtikuusi-kuusi
sekametsiköt tulevat osoitautumaan paremmiksi, sillä ensiksi
on kuusen pituuskasvu nuorena pienempi kuin männyn, eikä
kuusi voi seu takia niin pian ruveta lehtikuusta ahdistamaan
kuin mänty ja toiseksi on kuusi varjoa vaativa puu, joka
paremmin viihtyy lehtikuusten tosin verrattain vähäisessä
varjostuksessa kuin valoa vaativa mänty.
Lopuksi on mainittava, että lehtikuusi Suomessa kuten
muuallakin vuosittain varisevien neulastensa kautta on
osoittautunut hyväksi multakerroksen parantajaksi, josta
toisarvoisena ilmiönä on ollut heinä ja ruohokasvullisuuden
runsaus lehtikuusimetsiköissä. Saksalan kartanon mailla
tehtyjen mittauksien mukaan on tultu huomaamaan, että
multakerros lehtikuusirivieu alla vaihtelee 2,9—3,5 cm. ja aivan
vieressä seisovien mäntyriven alla 0,8—2 cm. Myös
huomattiin, että varsinkin ruohokasvillisuus näissä lehtikuusi
se-kametsiköissä oli tuntuvasti runsaampi ja rikkaampi kuin
ympäröivissä mänty ja kuusi metsissä, sammalia oli näet
hyvin vähässä määrässä.
11
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
