Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
219
Tahdon kuitenkin ensin lyhyesti tehdä selkoa
kirkol-lisvirkataloilla tavallisesti käytetystä metsän jakotavasta.
Met-säkarttojen laatimista varten käytetään tavallisesti
uudestaan-mittausta, joten kartat ovat tarkat ja seikkaperäiset
kaavasa 1: 8000. Metsät taksoitetaan paikalla tehtyjen
tutkimuksien perusteella mahdollisimman tarkasti. Täten
saadaan siis hyvä perustus, jolle metsänjako ja vastainen
metsätalous täysin tarkoitustaan vastaaviksi ovat mahdolliset
rakentaa. Jakolinjaverkost.o metsätalouden järjestämiseksi
asetetaan mikäli mahdollista luonnollisten rajoituksien,
kuten teitten, vesiperäisten maitten, vesistöjen, vuori h arjan
teitten, viljelyksien y. m. mukaan. Metsä jaetaan ensin
talous-lohkoihin riippuen metsämaitten eri sijoituksesta ja laadusta
sekä metsien eri käyttötavasta y. m. Jos tarpeelliseksi
nähdään, jaetaan kukin talouslohko hakkausjaksoihiu eri
kier-•toaikojen, liika suuren pinta-alan y. m. takia. (Asetuksen
mukaisesti ei vuotuinen hakkausala saa olla hehtaaria
suurempi). Hakkausjaksot jakaantuvat sitteu osuuksiin, jotka,
kuten myös talouslohkot ja hakkausjaksot, koetetaan
saattaa niin käytännöllisen ja sopivan muotoisiksi kuin suinkin.
Mikäli eivät luonolliset rajoitukset riitä käytetään hakatuita
linjoja. Osuudet tehtiin ennen tavallisesti yhtä suuriksi 20
vuotista hakkausaikaa vastaaviksi, mutta nyttemmin
asetetaan ne maitten sijoituksen ja muodostuksen, erilaisten
metsikköjen. metsätalouden käytännöllisen järjestämisen y. m.
seikkain mukaan, joten ne useimmiten jäävät erisuuruisiksi.
Syöttö- ja rintamaiksi eroitetaan mieluimin siilien ainoastaan
todellisesti sopivaa maata. Linjaverkosto koetetaan yleensä
saada niin yksinkertaiseksi, yleiskatsannolliseksi ja
tarkoituksen mukaiseksi kuin suinkin.
Kiertoajat vaihtelevat paljon, riippuen metsien eri
kasvu-kyvystä ja siitä tarkoituksesta, jota varten metsiä
käytetään ja hoidetaan. Metsien ikäsuhteet selvenevät
ikä-luokkataulusta 20 vuorisilla ikä-eroituksilla.
Iiakkauslas-kun laatimista varten jaetaan kiertoaika tavallisesti 20
vuotisiin aikakausiin, joihin metsiköt hakkauslaskussa, sen mu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
