Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
220
kaau kuu niiden pitää tulla hakattaviksi, ovat jaoteltavat.
Tässä tapahtuu kuitenkin paljon väärinkäyttämistä, sillä
usein menetellään niinkin että hakkauslasku perustetaan
vaan maahan jaettuihin aikakautisiin osuuksiin, jolloin
kuitenkin osuudet on koetettu muodostaa niin että I:ssä
osuudessa on mahdollisimman hakkuukelpoista metsää. II:ssa
lähinnä hakkuukelpoista j. n. e. Tälläistä jaottelua ei
kuitenkaan meidän epätasaisissa metsissä koskaan voi aikaansaada.
Sentähden tuleekin hakkaukseen monasti metsikköjä ennen
aikaansa. Hakkausmäärän laskemiuen tässä tapauksessa
tapahtuu pintafaL-hwerkitavan mukaan. Kun hakkauslasku
laaditaan jaottelemalla metsiköt, kuukin eri hakkausajan
mukaan, 20 vuotisiin aikakausiin, toimitetaan
hakkausmäärän lasku massatachwerkkitavan mukaan, jolloin myös
hakkausmäärän suuruus osaksi sovitellaan sen mukaan onko
lii-kamäärä vai puute vanhaa metsää olemassa. Lasku tässä
tapauksessa perustetaau tavallisesti niihin metsikköihin,
joitten ikä on ylipuoleu kiertoajan (Hutnagelin tapa).
Metsikköjen puumäärään lisätään lisäkasvu puolen kiertoajan
aikana, joka summa jaettuna puolella kiertoajalla antaa
vuo-tuisan hakkausmäärän. Lisäkasvu saadaan siten että
metsikköjen yhteinen keskimääräinen, vuotuinen lisäkasvu
kerrotaan puolella puolesta kiertoajasta. Hakkauslasku tällä
tavalla tehtynä tätyy tulla lähimmittäiu oikeaksi,
edellyt-täiu kuitenkin että kaikki asiaan vaikuttavat seikat huolella
ja taidolla punnitaan ja tyydyttänee se meikäläisissä oloissa
kohtuullisia vaatimuksia.
Ylläselitettyyn tapaan toimitetaan kirkollisvirkatalojen
metsänjaot nykj’ään ja näin järjestetään metsätalous noilla
virkataloilla. Itse metsänjako ja ne periaatteet, joille se
rakennetaan, ovat vähitellen aikojen kuluessa niin
kehittyneet, että ne jo monessa suhteessa tyydyttävät kohtuullisia
vaatimuksia ja voitaisiin niiden perusteella kjdlä täysin
voimaperäistäkin metsätaloutta panna toimeen, mutta
metsätalous on siitä huolimatta jäänyt ja on yhä vielä aivan
takapajulla. Kumminkin on kirkollisvirkatalojemme metsissä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
