Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•273
kankaista. Olisi huvittavaa tietää, miten tekijä luulee esim.
alavan kankaan »johtuvan» kuivasta kankaasta.
|fi 11 siv. 5 sanotaan: -Samoin kuin korvet voivat
myös rämeet välistä saada korpikasvullisuutta ja muodostaa
välimuodon, jota kutsutaan korpimaiseksi rämeeksi». Nämät
tekijän väitteet tuskin pitävät paikkaansa ainakaan näin
ylimalkaisessa muodossa.
17) Sen kuvauksen perusteella, minkä tekijä 11 siv.
3—4 antaa kuivien ja tuoreiden kankaiden maaperästä,
täytyy tulla siihen johtopäätökseen, etlä murtokivi- (resp.
murto-sora-) maa = tuore kangas ja vierinkivimaa = kuiva
kangas, joka ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa.
18) Nimitys »multa» kankaitten organogeniselle
kerrokselle (= Kohhumus) on hyljättävä; kaikkein vähemmin voi sitä
käyttää rämeiden ja nevojen turvekerroksista kuten tekijä II
siv. 4 ja 5 lekee.
19) 11 siv. 7 sanotaan: »Taajuuden määräämiseksi
soveltuisi parhaiten puiden läpileikkausala rinnantasalla».
Samassa yhteydessä esitetyistä esimerkeistä näkyy kuitenkin,
että läpi lei kkauspinta-ala 70 °/»:ssa mäntymetsässä yleensä
suurenee, kuta vanhemmaksi metsä käy. Tunnettuahan
kuitenkin on, että mäntymetsä vanhetessaan päinvastoin
harvenee. — Muuten on ainakin metsänhoidollisessa suhteessa
oksaincäli paljon tärkeämpi mitta puiden taajuudelle, koska
juuri siitä varjostus riippuu; tieteellisissä tutkimuksissa on
kuitenkin vielä parempi käyttää YViesmerin valomitttaria,
jolla saadaan valomäärä suorastaan määrätyksi.
20) II siv. 27 sanotaan: »Hundeshagen’in metoodia
voidaan monessa suhteessa pitää Itävaltalaisen kaineraalitaksan
vastakohtan a*). Ilundeshagen ei pitänyt hakkausmäärää
riippuvana aritmeettisesta suhteesta normaalisen ja todellisen
puuvaraston viilillä, vaan otaksui geometrisen suhteen olevan
•) Meidän harventama.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
