Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
156
jonkun peninkulman päästä Tenoa ylöspäin noutavat
utsjokelaiset tuohuspuunsa seudun runsaista lervasvaroista.
Tätä metsien häviämistä eivät ole aiheuttaneet
kulovalkeat, koska ne ovat olleet täällä peräti harvinaiset. Sillä
täällä missä ei uudisasukas taistellessaan porotokkaa
pai-mentelevaa lappalaista vastaan, ole ollut metsäpalojen
aiheuttajana, ei tuli lappalaisen varovasti käsittelemänä ole päässyt
ahjoista irti. Sillä lappalaiselle on poronjäkälän säilyminen
elinehto, ja kerran valloilleen päässyt tuli hävittäisi sen ehkä
monia peninkulmia laajoilta aloilta. Niinpä ei tiedetä
Teno-jokilaaksossa koskaan metsäpaloa sattuneen. Vanhimmatkaan
Utsjoen asukkaat eivät muista muuta kuin yhden metsänpalon,
joka v. 1780 paikkeilla oli raivonnut vähän matkaa Utsjoen
kirkolla pohjoiseen, mutta jota he kauhulla muistelevat. Tämä
palo oli karkoittanut melsälinnut niiltä tienoin pitkiksi ajoiksi.
Palaneilla aloilla ei poronjäkälä vielä nytkään (1830) ole ku
kalla ja puut ovat pieniä ja surkastuneita. Niin ovat
Pohjan puhurit näitä puita taimiasteellaan ahdisteelleet.
Syyksi metsien katoamiseen sanovat lappalaiset
pohjatuulta, joka estää petäjää kasvamasta lappalaisten
syntisyyden vuoksi.
Utsjoen eteläosissa ja Inarissa, missä ei korkeita
tun-turiselänteitä ole. saatikka sitten laveita uomia ja soita, ovat
jäkälälaitumet parhaat. Mutta muuallakin Utsjoella on
jäkälää verrattain paljon, riittävästi lappalaisen porokarjalle,
vaikka väliin jo käypi poroille vaikeaksi löytää riittävän
ravinnon tavallisten kulkureittien ja varsinkin yöpymispaikkojen
lähistöiltä, vaikka poroja ei teitten varsilla paimennettaessa
saa pitää. Poro nim. syöpi paitsi jäkälää monenlaisia
meheväm-piä kasvilajeja, niinkuin raatetta, Poa ja Juncus lajia, lehtiä,
urpuja, marjoja, sieniä (etenkin Boletus bovinusta) y. m.
Syksyllä näiden kasvien puuduttua ja mädännyttyä ja
talvisin täytyy sen turvautua jäkäliin, pääasiassa, varsinaiseen
poronjäkälään. Kevättalvina sattuu kuitenkin usein, etenkin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
