Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 16. Tietomme Grönlannin sisämaasta ja aikuisemmat yritykset sisämaanjäälle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
MITÄ ASIAA OLI SISÄMAAHAN?
301
ja sen reunamille, vuosien kuluessa, on koottu suuri ainesmäärä
havannoita, joiden avulla voimme luoda itsellemme jotakuinkin
hyvän ja täydellisen käsityksen sen laadusta pitkin koko
länsirannikkoa Upernivikiin saakka. Kahden retken kautta
(Nordenskiöldin v. 1883 ja Pearyn v. 1886) olemme myöskin saaneet
tietää, että ulommaisen, railoilla ja röykkeliköillä täytetyn
jää-laitaman sisäpuolella on avara, aivan tasainen lumikenttä, joka
hitaasti kohoaa tuntematonta sisämaata kohden.
Suuri aukko tiedoissamme tästä sisämaanjäästä oli
niinmuodoin täytetty, vaan vielä puuttui paljo, ja meidän
retkikuntamme osalle tuli saattaa valoon osa tästä paljosta.
Sisämaanjäänlaatua itärannalla tunnettiin varsin vähän tahi
oikeastaan ei ollenkaan. Tosin on tanskalainen
naisväenvene-retkikunta, kapteeni Holmin johdolla, nähnyt sen rantoja, vaan
sillä ei ollut aikaa kiinnittämään siihen huomiotaan, ja itse
jäälle ei tällä taholla vielä europalaiset olleet nousseet *). Senpä
vuoksi olisi jo tärkeitä tutkimukset jäänlaadusta,
korkeussuhteista y. m. tällä rannalla.
Vielä tuntemattomampaa oli yhä koko sisämaa. Tosin
voitiin molempain viimeisten retkien kautta tehdä
johtopäätöksiä, minkälaista siellä mahdollisesti on, vaan sellaisella
johtopäätöksellä ei ollut paljo arvoa niin kauan, kun kukaan ei ollut
siellä käynyt, ja arvokkaita ääniä kuului vielä sen
puolustukseksi, että keskusta ei ole kokonaan lumen tahi jään peitossa.
Vaikka en koskaan ole ollut taipuvainen tähän mielipiteeseen,
tuntui minusta kuitenkin, että tiedot korkeus- ja noususuhteista
keskustassa, toisin sanoen sen lumi- eli jääkuoren muodosta,
joka peittää Grönlannin, ovat varsin tärkeitä.
Vaan vielä tärkeämpänä pidin meteorologisten suhteiden
tutkimista Grönlannin keskustassa. Edellisten retkikuntain
tuloksista ei tässä suhteessa ollut tiedoille paljo apua, ja minä
lausuin, ja, kuten näyttää, syystäkin, kirjoituksessani
»Naturen»-lehdessä (tammik. 1888) että »meteorologeille ovat suuresta
*) Tämän yhteydessä voi mainita, että kapteeni Huvgaard,
Dijmphna-retki-kunnan johtaja, sen mukaan mitä hän itse minulle äskeisin on kertonut, joitakin
vuosia sitte oli ehdottanut hallitukselle Köpenhaminassa, että aijottuun naisväen"
veneretkikuntaan yhdistettäisiin retkikunta koirilla ja reillä, joka kulkisi poikki
sisämaanjään itärannalta länsirannalle, jonka retken hän luuli voivansa helposti
suorittaa. Suunnitelma ei näy herättäneen paljo huomiota.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
