Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huwimetsästäjä eläinten ystäwänä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
masisa moi ajan pitkään pitää hengissä, Auttamattomasti ne kukistumat olemisen taistelussa.
Monet niistä ansoista ja satimiota, jotka i!wat humimetsästäjiltä
saaneet tuomionsa »kldutusmälineinä", oliwat eläinsuojcluskannatta
kaikissa suhteissa paremmat
kuin pyssy. Miisaimmat ja miekkaimmat yksilöt eimät menneet ansaan ja jättimät nämä ominaisuutenisa perinnöksi jälkiläisilleen. PyZsy taasen yhteydessä kaikkien niiden
apukeinojen kanssa, jotta ihmisnero on keksinyt (~kuu>a"> haukkuma
lintukoira j. n. e.), ei anna tilaisuutta sellaiseen malliltaan. Sattuma ratkaisee mitkä metsälintujen
koirakset jäämät henkiin temääseen
saakka. Ia seuraus ei ole mykkään jäänyt ilmaantumatta. 3laminnolsi kelpaama riista mähenee
metsäriista-hoitoyhdislysten metsistä muodesta muoteen huolimatta
järtrperäisen metsäriistahoidon kaikista ponnisteluista.
Mitä on nyt tehtämä? Miten Humimetisästäjä selittää tämän ilmiön
syyt? Oikeata syytä hän ei ole ymmärtänyt tai ei ole tuhtonut ymmärtää. Tenmuoksi hänen on ollut
palko hankkia joku määrä syy. Ia
sen on hänelle antanut taru n. s.
»mahinko-eläinten" Vahingollisesta
toiminnasta luonnossa. Petoeläinten merkitys luonnon suuressa taloudessa on nyt kuitenkin siinä, että ne hämittämät kaikk: heikot ja
alamittaiset yksilöt niistä eläinlajeista, jotka omat niiden ramintona, toisin sanoen kaikki sellaiiset yksilöt, jutka eloon jäädessään olisiVat jättäneet huonot ominaisuutensa perinnöksi jälkeläisilleen, s. o. «lisimat olleet enemmän tai miihemmän Vahingollisia lajille. Edelleen
petolinnut omat luonnon kaikkein
toimeliaimpia woimia, kun on kysymyksessä» jonkun pienemmän imettämäisew (kuten päästäisten, hiliien,
sopulien y. m) liian suuren lisääntymisen palauttaminen normaalitilaan.
Mutta waeltaessaan metsäsM on
huwimetsästäjä nähnyt tai luullut
näkemänsä jonkun petolintulajin yk- silön, toinen huwimetsästäjä taas
jonkun toisen petolintulajin yksilön jollakin tawalla Vahingoittaman hänen suojelemaansa »riistaa",
sen munia tai poikasia. Jokainen
sellainen tapaus somellutetaan heti
paikalla koko lajiin oikeana sääntönä, ja silloin huutaa huunmetsästiijä ammattikirjallisuudessaan: tappakaa ja hälmttätiia tämä ~wahintoeläin"! Ia se huuto on toistunut tuhatäänisenä tretämättömien
ja Verenhimoisten liumimetsästäjäin kurkuista kunnes saimme nykyisen metsästyslakimme, jolla ei ole
murtaa koko Europassa mitä tulee
häikäilemättömyyteen milliä eläinkuntaa kohtaan. Silla tämä mecsästyslaki, jossa kaikk: hyödylliset
petolintumme, kaikki pöllölajimme ja
haukkamme, tornihaukta niiden
kana, on otettu ~wahinkoe!äinten"
joukkoon niinkuin myöskin uitui,
kuikat, nokikanat, haralat, marikset,
närhit, lepintäiset y. m., on laadussaan niin kummallinen, että se kaikiksi ajoiksi on lausunut tuomion yumimetsästäjän eläinsu,?jelustoimin>
nasta ja laulannut hanen rakkautensa eläinkuntaan kuten pöllön hänen eläinystämällisyytensä augiastallin omen päälle.
Sillä jos pöllöt ja petoli nut,
korpit ja marikset tulisimat hämite,.
tyiU, silloin ilmameri suurllla
aloilla maassamme olisi mailla elö«
mää. Kun marislinnut owat
häwinneet, silloin maamme on maitta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
