Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Aalberg - Aalborg - Aalesund - Aallokko - Aallonmurtaja - Aalst - Aaltolevy - Aaltoliike - Aaltonen - Aami - Aamulehti - Aamurusko - Aamutähti - Aanrud - Aapa - Aapinen - Aaprotti - Aar - Aarakki - Aarau - Aargau
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Pääosia: Noora, Julia („Romeo ja
Julia”), Ophelia („Hamlet”), Margareeta
(„Faust”), Maria Stuart (Björnsonin),
Kleopatra („Antonius ja Kleopatra”). —
A. oli naimisissa Lauri Kivekkään ja
sittemmin paroni A. Uexkull-Gyldenbandin
kanssa. [Räsänen (1925).]
Aalborg [ōl-], kaup. Jyllannissa,
Limvuonon etelärannalla; sementti- ja
kutomateoll. 42,000 as.
Aalesund [ōl-], kaup. Norjan
länsirannikolla, Bergenin pohj.-puolella;
kalastusta. 17,000 as.
Aallokko, vedessä tapahtuva
aaltoliike (ks. t.). Aallossa erotamme
harjan ja laakson. Kahden peräkkäisen
harjan vaakasuora väli on aallon pituus,
harjan korkeimman ja laakson alimman
kohdan kohtisuora väli sen korkeus.
Milloin aallonharja taittuu, syntyy
tyrsky. Tuulen tyynnyttyä a. jatkuu
maininkina. Valtamerissä on
mitattu aina 15 m:n korkuisia ja 350 m:n
pituisia aaltoja; 2-4 m:n korkeus on
yleinen meri-a:ssa. Paitsi tuulta ovat
maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset,
äkilliset ilmanpaineen vaihtelut ja
vuoksi-ilmiö a:n aiheuttajia. A:oa
vaimennetaan öljyllä.
Aallonmurtaja, aavan veden rannalla
sijaitsevan sataman, majakan t. m. s.
suojaksi rakennettu täytepenger, johon
aallot murtuvat; aaltojen puoleisella
reunalla kivilohkareet tai betonikuutiot
röykkiössä, sisäreuna toisinaan laiturina.
Aalst, kaup. Belgian Itä-Flanderissa.
36,000 as.
Aaltolevy, aaltomaisesti poimutettu
metallilevy; käytetään kattamiseen y. m.
Aaltoliike syntyy väliaineessa, kun
siinä hiukkasen kummallekin puolen
jotakin tasapainotilaa edestakaisin
suorittama heilahtelu suoraviivaisesti
jatkuu samanlaisena hiukkasesta
hiukkaseen sillä tavoin, että jokainen
hiukkanen alkaa heilahtaa eli värähtää sitä
myöhemmin, kuta kauempana se on
liikkeen lähtökohdasta. Näin määriteltyä
a:tä sanotaan eteneväksi. — Kun
hiukkanen liikkuu tasapainotilasta
äärimmäiseen l. käännekohtaansa, tästä
toiseen käännekohtaan ja takaisin
tasapainotilaansa, sanotaan sen tehneen
yhden heilahduksen l.
värähdyksen. Siihen kulunut aika on
heilahdus- l. värähdysaika.
Tasapainotilan ja käännekohdan väli on
värähdysväli l. amplitudi.
Värähdysten luku aikayksikössä on
värähdysluku l. frekvenssi. A:n
edentymisnopeus on matka, minkä
a. sekunnissa etenee. Yhden värähdysajan
kuluessa aalto etenee aallonpituuden.
— Poikittaisessa (transversaalisessa)
a:ssä väliaineen osaset liikkuvat kohtisuorasti
aallon edentymissuuntaa vastaan, pitkittäisessä
(longitudinaalisessa) taas yhdensuuntaisesti
sen kanssa. — Esteen kohdatessa a. heijastuu.
Jos heijastunut a. yhtyy tulevaan a:seen, syntyy
seisova a. Viimemainitussa toiset hiukkaset
ovat kaiken aikaa tasapainotilassa muodostaen
värähdyssolmuja. A. on voimakkain
solmujen keskivälissä värähdyskuvuissa.
Aaltonen, Emil (s. 1869),
kenkätehtailija, lahjoittaja. Tehnyt
miljoonalahjoituksen kirjastotalon
rakennuttamiseksi Tampereelle. —
Aaltonen, Väinö
(s. 1894), kuvanveistäjä. Pääteokset
presidentti Ståhlbergin, kirjailija Joel
Lehtosen ja prof. V. A. Koskenniemen
rintakuvat, Savonlinnan sankaripatsas.
 |
| Väinö Aaltonen. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
