Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Akaia-Akka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Akaia, kahden muinaiskreik. maakunnan
nimi. — 1. Tessalian kaakkoisosa = Ftiotis.
— 2. Tavallisesti Ailia tarkoitetaan Peloponnesoksen
pohjoisrannikolla olevaa maakuntaa. — V. 146 e. Kr.
tuli Kreikasta Akaia-niminen provinssi.
Akaialaiset, Homeroksella
kreikkalaisten yleisnimi. Myöhemmin sillä
tarkoitettiin Tessalian Ftiotiin ja
tavallisesti Peloponnesoksen Akaian
asukkaita. V. 280 perustettu akaialaisliitto
pyrki yhdistämään Kreikkaa ensin
makedonialaisia ja sitten heidän
liitossaan Koomaa vastaan. Liitto
kukistettiin lopullisesti 146.
Akamba l. Wakamba, Itä-Afrikan
suurimpia bantu-kansoja, Kenian ja
Kilima Ndžaron välisellä alueella, n.
230,000 henkeä.
Akanat, kalvomaiset suomut, jotka
puitaessa irtautuvat jyvistä.
Akantti, okaisen kasvisuvun
Acanthuksen lehtien mukaan tehty
rakennustaiteellinen koristus.
Akarnania, maakunta Luoteis-Hellaassa.
Akaši, kaup. Japanissa, Hondon
etelärannikolla, 20 km Kobesta lounaiseen.
Japanin ajan normaalimeridiaani kulkee
A:n kautta. 34,000 as.
Akateemikko (lat.), korkeakoulun
opettaja, akatemian l. tiedeseuran jäsen.
Akateeminen, akatemiaa koskeva,
akatemialle ominainen. — Akateeminen
neljännes l. kvartti, luennot
yliopistossa alkavat 15 min. jälkeen määrätyn
kellonlyömän.
Akateeminen Karjalaseura (A. K. S.),
Helsingissä 1922 perustettu suomenkiel.
ylioppilasyhdistys, jonka tarkoituksena
on Karjalan ja Inkerin asian tunnetuksi
tekeminen sekä valistustyö karjalaisten
ja inkeriläisten keskuudessa.
Äänenkannattaja Suomen Heimo.
Akateeminen Orkesteri, v. 1868
perust. ylioppilasorkesteri, jota Helsingin
yliopiston musiikinharjoitusmestari on
velvollinen opettamaan ja johtamaan.
Akatemia (kreik.), korkeakoulu,
yliopisto, tiede-, taide- tai kirjallinen seura.
A. on saanut nimensä ateenalaiselle
tarusankarille Akademokselle pyhitetystä
puistosta; siellä Platon aluksi esitti
filosofiaansa. Hänen perustamaansa
filosofista oppisuuntaa sanotaankin
akateemiseksi. Klassillisten opintojen
uudelleen viritessä 1400-luvun Italiassa
alettiin oppineiden yhdistyksiä yleensä
sanoa a:oiksi. Kirjallisista a:oista
kuuluisin on Ranskan akatemia (Académie
Française, per. 1635), Pohjoismaissa
huomattavin on Svenska Akademien (per.
1786) Ruotsissa. Tieteellisistä a:oista
mainittakoon: Vetenskapsakademien (per.
1739) Ruotsissa, Det Kongelige Danske
Videnskabernes Selskab (per. 1742)
Tanskassa, Videnskabs-selskabet (per. 1857)
Norjassa, Royal Society of London (per.
1662) Englannissa, Akademie der
Wissenschaften (per. 1700) Saksassa. —
Suomessa tieteellisiä a:oja vastaavat
lähinnä Suomen Tiedeseura ja Suomalainen
Tiedeakatemia, kirjallista akatemiaa
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Akatemiatilus, akatemialle (yliopistolle)
sen tarpeisiin lahjoitettu maatila.
Akbar, oik. Džalal-eddin
Muhammed, Intian suurmoguli 1556-1605.
Akel, Friedrich (s. 1871), vir.
lääkäri ja poliitikko. Lähettiläänä
Suomessa 1922-23. Pääministeri ja
valtakunnanvanhin 1924.
Akelo’os (nyk. Aspropotamos),
Kreikan suurin joki, juoksee Pindokselta
mereen lähelle Korintoksen-lahden suuta.
— Tarustossa jokijumalista vanhin ja
mahtavin.
Akemenidit, muinais-persialainen
hallitsijasuku (559-330 e. Kr.).
Akeron, kreik. tarustossa yksi
manalan jokia; joki Epeiroksessa.
Akh . . . ks. Ak . . .
Akiander, Mattias (1802-71), suom.
historiantutkija ja venäjänkielen
professori Helsingin yliopistossa. A. oli
Suom. Kirj. Seuran esimies 1860-70.
Pääteos: „Historiska upplysningar om
de religiösa rörelserna i Finland i äldre
och senare tider” (1857-63). [Suomalaisuuden
suurmiehiä IV (1917).]
Akillesjänne, kinnerjänne,
kiinnittää pohjelihaksen kantaluuhun.
Akilleus, Homeroksen mukaan
urhoollisin Troian sodan kreikkalaisista
sankareista, Peleuksen ja merenjumalatar
Tetiksen poika. Häntä voitiin haavoittaa
vain kantapäähän („Akilleen kantapää”).
Surmasi Hektorin kostoksi siitä, että
tämä oli ottanut hengiltä A:n ystävän
Patrokloksen. Sai itse surmansa Pariksen
nuolesta.
Akita, Satamakaup. Japanissa,
Hondon luoteisrannikolla. 40,000 as.
Akka, satamakaup. Palestiinassa,
ristiretkien ajalla Jerusalemin
kuningaskunnan pääkaupunki.
Akka (ruots. Akavare), luonnonkaunis,
monihuippuinen tunturi Luulajan Lapissa
Ruotsissa; korkein huippu 2,013 metriä.
Akka, keski-afr. kääpiökansa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
