- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo /
359-360

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Bering-Berlitzin metodi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Bering [bē-], Vitus Jonassen
(1680-1741), tanskalaissyntyinen löytöretkeilijä,
joka Venäjän palveluksessa tutki Siperian ynnä
Alaskan rannikkoa ja löysi Aleutit.

Beringin-meri, Tyynen-meren
pohjoisin osa, Aasian, Pohj.-Amerikan ja
Aleutien rajoittama. Kalaisa ja runsaasti
hylkeitä. — B:n löysi 1648 kasakka
Dežnev, 100 v. myöhemmin julkaisi
Bering siitä selonteon.

Beringin-saari, Kamtšatkan itäpuolella
oleva saari, jossa Bering (ks. t.) kuoli
haaksirikkoutuneena 1741.

Beringin-salmi yhdistää
Beringin-meren Pohjois-Jäämereen.
Kapein kohta 80 km, levein 92. Salmen läpi
purjehti ensi kerran Dežnev (1648), sitten
Bering (1728) ja Cook (1778), joka totesi,
että se erotti Amerikan Aasiasta.

Bériot [-iō’], Charles Auguste de
(1802-70), belg. viulutaiteilija;
säveltänyt taiturisävellyksiä.

Berkeley [bəkli], kaup. Kaliforniassa,
Yhdysvalloissa, San Francisco-lahden
rannalla. Yliopisto. 62,000 as.

Berkeley [bəkli], George
(1684-1753), irl. filosofi, Cloynen piispa.
Pääteos: ,,A treatise concerning the
principles of human knowledge" (1710). B:n
mukaan vain henget ja niiden mielikuvat
ovat olemassa (immaterialismi).

Berkovets, ven. painomitta = 10
puutaa = 163,8 kg.

Berlichingen [-lih-], Götz von
(1480-1562), saks. ritari. Sanottu
„Rautakädeksi", koska oikean käden sijalla
rautainen tekokäsi. Goethen samannimisen
näytelmän päähenkilö.

Berliini (saks. Berlin), Preussin ja
koko Saksan pääkaup. ja suurin
teoll.-kaup., Spree-joen kahden puolen. B:n
keskipisteenä on muuan Spreen saari,
Museosaari, jossa ent. kunink. linna ja
suuria taidemuseoita. Siitä lähtee 60 m
leveä pääkatu Unter den Linden,
jonka varrella upeita julkisia
rakennuksia. Sen jatkona on 255 ha laaja
Tiergarten-puisto, jonka koilliskulmassa
komea eduskuntatalo, N. 90 kirkkoa,
yliopisto (jossa m. m. suomenkielen
lehtoraatti), useita korkeakouluja, museoita,
teattereja. B:iin on kasvanut kiinni
useita esikaupunkeja, joista toiset
kauniita huvila-, toiset tehdas- ja
työläiskaupunkeja. V. 1920 liitettiin kaikki
nämä ja läheiset maalaiskunnat (8 kaupunkia,
joissa silloin yht. n. 3,1 milj. as. ja 59
maalaiskuntaa, joissa yht. yli 700,000 as.)
yhdeksi B:n kaupunkikunnaksi (Gross-Berlin).
Tämän pinta-ala on 878 km2. Siihen
liitetyistä ent. kaupungeista mainittakoon
Charlottenburg, Cöpenick, Neukölln, Spandau.

Berliinin kongressi, Saksan,
Itävalta-Unkarin, Ranskan, Ison-Britannian,
Italian, Venäjän ja Turkin edustajain
kesällä 1878 pitämä kokous, jossa San
Stefanon rauhaa muutettiin. Berliinin
rauhassa
Romaania, Serbia ja Montenegro
julistettiin itsenäisiksi, Bulgaaria
Turkille veroa maksavaksi ruhtinaskunnaksi
ja Itä-Rumeelia autonomiseksi maakunnaksi.
Venäjä sai eteläisen osan Bessarabiaa ja
osan Armeeniaa, Itävalta miehitettäväkseen
Bosnian ja Hertsegovinan. [Ruuth (Valvoja 1915).]

Berliinin-punainen, preussin-punainen,
hehkutettua rautaoksidia; myös
punapuusta saatu lakkaväri. —
Berliinin-ruskea, berliinin-sinisestä
hehkuttamalla saatu ruskea väri, pääasiallisesti
rautaoksidia. — Berliinin-sininen,
tummansininen väriaine, jota saadaan
saostamalla liukenevia rautasuoloja
(ferrisuoloja) keltaisen verisuolan liuoksella.
Käytetään kankaiden värjäykseen sekä
maaleihin. Puhtaimpana sitä sanotaan
pariisin- tai preussin-siniseksi.

Berlin [bəlin], kaup. New
Hampshiressa, Yhdysvalloissa. 17,000 as.

Berlin, Knud (s. 1864), tansk.
oikeusoppinut, prof. Tutkinut m. m. Islannin
valtio-oikeutta.

Berliner Lokal-Anzeiger, 1883 A.
Scherlin perustama berliiniläinen
puolueeton päivälehti.

Berliner Tageblatt, 1872 perustettu
vapaamielinen berliiniläinen päivälehti;
juutalaisystävällinen.

Berlingske Tidende, 1749 perustettu
vanhoillinen kööpenhaminalainen päivälehti.

Berlioz [berliō’z], Hector (1803-69),
ransk. säveltäjä. Raivasi tien uudemman
orkesterimusiikin sävelmaalailulle. Teoksia:
,,Requiem", 3 ohjelmasinfoniaa (fantastinen
sinfonia, „Harold Italiassa", „Romeo ja Julia"),
4 oopperaa („Benvenuto Cellini" y. m.) ja
kuoroteokset „Faustin tuomio", „Kristuksen lapsuus",
,,Tedeum". [Schmidt, „Säveltaiteen mestareita" (1915).]

illustration placeholder

H. Berlioz.



<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon May 19 19:19:30 2014 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/1/0208.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free