- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo /
737-738

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ehtoollinen-Einstein

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


suspensiivi-e.) tahi sen
päättymisen (purkava l. resolutiivi-e.)
riippuvaksi jostakin inhimilliselle
tietämiselle epävarmasta tapahtumasta.

Ehtoollinen, herranehtoollinen,
Jeesuksen kuolemansa muistoksi
asettama, ollessaan viimeistä kertaa
yhdessä opetuslasten kanssa, sakramentti
kaikissa krist. kirkkokunnissa ja
lahkoissa paitsi kveekareilla. Jo
vanhassa kirkossa esiintyi e:sta kaksi
käsitystä, symbolistinen, joka sille
antoi kuvaannollisen merkityksen ja
realistinen, joka käsitti sen sananmukaisesti.
Vähitellen kat. kirkossa alettiin
käsittää e. Jeesuksen verisen
sovintokuoleman verettömäksi uudistukseksi ja
että leipä ja viini e:ssa todella muuttui
Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi (n. s.
transsubstantsiatsioni, dogmiksi vasta
1215). Viinin nauttiminen maallikoilta
kiellettiin 1415. Kreik.-kat. kirkko on
myös hyväksynyt muuttumisopin, mutta
jakaa maallikoille sekä leipää että viiniä.
Luther opetti, että Jeesuksen ruumis ja
veri ovat läsnä leivässä ja viinissä,
Zwingli, että leipä ja viini ainoastaan
merkitsevät Jeesuksen ruumista ja verta
ja e. on pelkkä muistoateria. Calvinin
mukaan Kristus on e:ssa hengellisesti
läsnä ja siinä uskovainen korotetaan
Kristuksen yhteyteen, mikä on tullut
reformeeratun kirkon opiksi.

Ehtoollispakko, ehtoollinen välttämättömäinä
ehtona avioliittoon pääsemiseen; poistettu Suomessa 1910.

Ehtotapa ks. Konditsionaali.

Eibofolke (= öbofolket), Virossa ja
Venäjällä Gammel-Svenskbyssä asuvan
ruots. asutuksen nimitys.

Eichendorff [aihhe-], Joseph von
(1788-1857), saks, runoilija. Tullut
tunnetuksi raikkaitten kansanomaisteni
laulelmien, ja novellin „Maankiertäjän
elämästä" (suomen.) tekijänä.
[Brandenburg (saks., 1922).]

Eichhorn [aih-], Hermann von
(1848-1918),saks. sotamarsalkka. Komensi
1915 Masurian järvien taisteluissa
X armeijaa, ollen mukana itärintamalla
Brest-Litovskin rauhaan. Tuli 1918
Ukrainassa olevan saks. miehitysarmeijan
päälliköksi. Murhattiin Kiovassa.

Eider [aidər] (tansk. Ejder), joki
Saksassa, Slesvigin ja Holsteinin rajajoki,
laskee Pohjanmereen. — E:n kanavasta,
joka rakennettiin 1700-luvun lopulla,
on enää käytössä vain muudan Pohjan-Itämeren
kanavaan kuuluva osa.

Eidsvold, kunta Norjassa koilliseen
Oslosta. E:ssa Norja 1814 (Kielin
rauhasta huolimatta julistettiin itsenäiseksi
ja valtioikokous sääsi Norjalle uuden
hallitusmuodon sekä valitsi Tanskan
kruununprinssin Kristianin Norjan kuninkaaksi.

Eifel [aifəl], vuoriseutu
Länsi-Saksassa, Moselin pohjoispuolella,
basalttikukkuloita, kraattereita,
kraatterijärviä, kivennäislähteitä.

Eiffeltorni, ransk insinöörin A. G.
Eiffelin v:n 1889 maailmannäyttelyä
varten rakentama 300 m korkea rautatorni
Pariisin Mars-kentällä. Tornissa on 3
parveketta: 57, 115 ja 276 m:n korkeuksilla.
Huipussa on ilmat, ja radioasema.

illustration placeholder
Eiffeltorni.


Eigenbrodt [aigənbrot], Wolrad
(1860-1921), saks. kirjailija,
ruotsinkielen lehtorina Jenassa, kääntänyt
saksaksi m. m. Runebergin runoja.

Eiger [aigər], vuorenhuippu Bernin
alpeissa lähellä Jungfrauta, 3,975 m.

Eikonogeeni (kreik.), valokuvauksessa
negatiivin kehittäjä, amidonaftolisulfohappoinen
natriumi; valkeita kiteitä.

Einar Tambaskelver (k. 1055), norj.
suurmies. Toi 1035, Novgorodista Olavi
Pyhän pojan Maunun Norjaan kuninkaaksi. Murhattu.

Einem [ainəm], Karl von (s. 1853),
saks. kenraali. Preussin sotaministerinä
1903-09. Taisteli 1914-18 III armeijan
päällikkönä Champagnessa.

Einhard l. Eginhard (n. 770-840),
frankkilainen oppinut, Kaarle Suuren
suosikki. Kirjoitti hänen elämäkertansa,
„Vita Caroli Magni".

Einsiedeln [ainzī-], kaupunki Sveitsissä
Schwyzin kantonissa, Sen benediktiläisluostari
kuulu pyhiinvaelluspaikka. 8,200 as.

Einstein [ainštain], Albert
(s. 1879), juut.-saks. fyysikko, maailmankuulu
uudenaikaisen suhteellisuusopin perustajana, Nobelin

illustration placeholder

A. Einstein.



<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:08 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/1/0405.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free