Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - EteläAustraalia-Etelämanner
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
pohjoisesta etelään n. 7,500 km, suurin
leveys (Kap Pariña-Kap Branco) n. 5,200
km. — Rannikko ehyttä, saaria vähän,
huomattavampi saaristo vain Chilen
edustalla. — Pinnanmuodostus.
Länsirannikolla ovat korkeat Andes-vuoret.
Niiden itäpuolella on laaja alanko, joka
käsittää 2/3 koko E.-A:n pinta-alasta.
Sen halki virtaa 3 jättiläisjokea:
Orinoco, Amazon ja Paraguay-Paraná.
Maanosan pohjoisosassa on Guayanan
vuorimaa ja idässä Brasilian ylänkö. —
Ilmasto. Troopillinen vyöhyke ulottuu
n. 26°:een et. lev., länsirannikolla
kumminkin vain Arican-mutkaan (18°) saakka.
Lämpötilaan vaikuttaa ratkaisevasti
tietysti myös seudun korkeus; niinpä
Venezuelan rannikolla vuoden keskilämpö
+28°, Caracasissa +22°, Quitossa
(2,850 m yl. merenp.) +13° ja
Antisanassa (Ecuadorissa, 4,060 m yl.
merenp.) vain +5°. Eri vuodenaikojen
lämpötilan vaihtelu on vähäisin Andein
ylätasangoilla, esim. Quitossa vain +1°.
Kylmin paikka E.-A:ssa on Tulimaa, jossa
kylmimmän kuukauden, heinäkuun,
keskilämpö 0°, kuumin Sisä-Argentiina, jossa
tammikuussa on +30°. Sateentulo on
pohjoisosissa Atlantilta tulevien
kosteiden pasaatituulien johdosta verraten
suuri aina Andein juurelle saakka.
Etelässä sitävastoin länsituulet laskevat
kosteutensa Andein länsirinteille ja
Patagonia jää sateettomaksi. — Kasvillisuus.
Amazonin laakson, osan Guayanan
vuoristoa ja Brasilian rannikkoa peittävät
troopilliset aarniometsät (selvas).
Orinocon varsilla on laaja savannialue
(l’lanos), samoin Brasilian ylängöillä
(campos). Campos-alueen pohjoispuolella
on savannimetsiä (catingas), joiden
lehdet varisevat kuivaksi vuodenajaksi.
Paraguay-joen länsipuolella on n. s.
chaco-alue, jonka pohjoisosa on
paikoitellen metsämaata, paikoitellen
rämemaita; eteläosa ruohotasankoa tai
ohdakkeista aroa; tämän alueen itäpuolella,
Paraná-joen ympärillä kasvaa
araukaaria-metsiä. Salado-, Paraná- ja Rio
Negro-jokien välissä on laaja
ruohoaavikkoalue (pampas), joka etelämpänä
vähitellen muuttuu Patagonian
kivikkoerämaaksi. E.-A:sta kotoisin olevista
hyötykasveista ovat tärkeimmät peruna,
kaakao, matte, tomaatti, maniokki,
kiinapuu, kokapensas. — Eläimistö. Useita
vanhanaikaisia imettäväismuotoja:
laiskiaiset, vyötiäiset, muurahaiskarhu,
tapiiri. Apinoita on lukuisia lajeja (m. m.
mölyapinat), petoeläimistä jaguaari ja
puuma huomattavimmat. Aarniometsissä
on aivan erikoisen runsas linnusto ja
väriloistoinen hyönteiseläimistö. Andeilla
elää kondori, aroilla pari strutsilajia,
eteläisillä saarilla m. m. pingviinejä.
Matelijoista ovat jättiläiskäärmeet,
kalkkarokäärme ja alligaattori
huomatuimmat. Ainoa E.-A:sta kotoisin oleva
kotieläin, laama (ja sen läheinen sukulainen
alpakka), on Andien ylänköjen eläimiä.
— Asukkaat. Arviolta 67 milj. (n. 3,7
km2:lla). Alkuasukkaita, intiaaneja, on
nykyisin n. 8 milj. — Elinkeinoelämä
ks. eri valtioiden kohdalta.
Valtiollinen jako.
Itsenäisiä valtioita:
| Argentiina | 2,800,000 km2 | n. 8,7 milj. as. |
| Bolivia | 1,590,000 km2 | 2,9 milj. as. |
| Brasilia | 8,522,000 km2 | 30,7 milj. as. |
| Chile | 750,500 km2 | 3,8 milj. as. |
| Ecuador | 300,000 km2 | 2,5 milj. as. |
| Kolumbia | 1,147,000 km2 | 5,9 milj. as. |
| Paraguay | 253,100 km2 | 1,0 milj. as. |
| Peru | 1,434,300 km2 | 7,3 milj. as. |
| Uruguay | 187,000 km2 | 1,5 milj. as. |
| Venezuela | 1,020,400 km2 | 2,5 milj. as. |
| Ranskan Guayana | 88,240 km2 | n. 44,000 as. |
| Britt. Guayana | 231,700 km2 | 300,000 as. |
| Alankomaiden Guayana | 129,100 km2 | 110,000 as. |
| Falklandin saaret (Engl.) | 16,800 km2 | 2,000 as. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
