Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 945-946 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Fries-Frivoliteetti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

isä". Lukuisia julkaisuja. Hänen
poikansa Thore (1832-1913), Upsalan
yliopiston kasvitieteen prof., on tutkinut
pääasiassa jäkäliä; kirj. laajan Linnén
elämäkerran: „Linné. Levnadsteckning".
— Fries, Jakob Friedrich
(1773-1843), saks. filosofi. Pääteos: „Neue oder
anthropologische Kritik der Vernunft".
— Fries, Karl (s. 1861), ruots.
fil. toht., N.M.K.Y:n maailmanliiton sihteeri
Genèvessä v:sta 1921, kristillisen
ylioppilasliikkeen merkkimiehiä. — Fries,
Samuel Andreas (1867-1914), ruots.
teologi. Teoksia: „Gamla och Nya
Testamentets religion" (1912).

Friesen [frī-], Otto von (s. 1870).
ruots. kielentutkija, prof. Upsalassa.
Teoksia: „Om runskriftens härkomst."
„Om det svenska rikets uppkomst".

Friesland l. Vriesland [frīs-],
alankom. maakunta Zuiderzeen
koillispuolella; suurimmaksi osaksi
marskimaata. Asukkaat friisiläisiä. Pääkaup.
Leeuwarden.

Frigg, isl. lauluissa ylijumala Odinin
puoliso ja Balderin äiti.

Frigidarium (lat.), room. kylpylöiden
kylmien kylpyjen osasto; kylmä kasvihuone.

Friis, Aage (s. 1870), tansk.
historioitsija, prof. Kööpenhaminassa.
Teoksia: „Bernstorfferne og Danmark",
„Bismarck" I, „Den danske Regering og
Nordslesvigs Genforening med Danmark".
— Friis, Jens Andreas (1821-96),
norj. lapin kielen ja kansatieteen
tutkija. Teoksia: „Lexicon lapponicum",
„Lappalaisia tekstejä".

Friisein-saaret, saarijono
Pohjanmeren rannikolla, aikaisemman
manterenreunan jäte. Saaret ryhmitetään
Länsi-, Itä- ja Pohjois-Friisein saariin.

Friisi (ransk.), kolmiosaisessa
antiikkisessa palkistossa keskimmäinen,
arkkitraavin ja kattolistan välinen osa;
maalauksin tai veistoksin koristettu
seinänauha.

Friisi.

Friisikangas, plyyssinkaltainen
kangas, jonka pinnan muodostavat
lankasilmut, joita ei ole leikattu auki.

Friisiläiset l. friisit, germ.
kansanheimo. Asuivat alk. Reinin ja Emsin
välillä. Keskiajan alussa ulottui heidän
alueensa kauemmas sekä itään että
länteen. Joutuivat roomalaisten alaisuuteen
Kristuksen syntymän aikoina, 689
frankkien, 870 Saksan. Länsifriisiläistä
murretta puhutaan vielä Frieslandissa ja
parilla saarella. Sillä on olemassa
kirjallisuutta, myös uudempaa.

Frikadelli (ransk.), liemen kera
tarjoiltava liha- tai kalapyörylä.

Frikassee (ransk.), viilokki (ks. t.).

Frikatiivi ks. Spirantti.

Friktsioni (lat.), kitka (ks. t.).

Frille, Maunu (k. 1508), asemies.
Turun linnanisäntänä kieltäytyi luovuttamasta
linnaa Sten Sturelle, joten se oli valloitettava.

Frimaire [frimä’r] (ransk.),
„huurrekuukausi", Ranskan vallankumouskalenterin
kolmas kuukausi (marrask. 21-23 p.-jouluk. 20-22 p.).

Frisch, fromm, fröhlich, frei
(saks.), terve, hurskas, iloinen,
vapaa, saks. voimistelijain tunnussanat.



Frisches Haff [frišes], 860 km² laaja
ahdassuinen rannikkojärvi Itämeren
kaakkoisrannalla; Danzigin mutkasta sen
erottaa 57 km pitkä, 1/2 - 3 1/2 km leveä
hiekkasärkkä Frische Nehrung.
Mereen sen yhdistää 380 m leveä salmi.

Frisco, San Francisco (ks. t.).

Friseerata (ransk.), kähertää ja
järjestää tukka, kammata. — Frisyyri,
hiuslaite, käherrys. — Frisööri,
kähertäjä.

Frisenheim [-īs-], ennen
aateloimistaan Frisius, Johan Henrik
(k. 1737), kauppias, virkamies, vapaaherra.
Hankki 1713-14 sotakomisarjuksena suuria
summia omalla vastuullaan Suomen armeijan
varustamiseksi. Kyminkartanon maaherrana 1721-37.

Frisons [frizō’] ja frisonets
veistisilkki, joka saadaan kokongin ulkopinnasta.

Fritillaria ks. Pikarililja ja
Keisarinkruunu.

Fritjofin satu, muinaisisl. satu;
Tegnérin runoteos.

Friuli [-ū’-] (saks. Friaul),
keskiaikainen herttuakunta Koillis-Italiassa.

Friulit, retoromaanit (ks. t.).

Frivoli (ransk.), kevytmielinen, rivo.
— Frivoliteetti, kevytmielisyys, rivous,
monikossa: joutavat asiat; eräänlainen
hieno pitsi, karikko.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>