Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Grege-silkki-Grenoble
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Thamesjoen varrella. Kuuluisa tähtitorni, jonka
kautta nollameridiaanin tavallisesti lasketaan
kulkevan.
Grege-silkki, alkuperäinen,
kokongeista vyyhditty raakasilkki; kierretty
on joko organsiinia (loimisilkkiä)
tai tramsilkkiä (kudesilkkiä).
Gregoriaaninen kalenteri eroaa
vanhemmasta, juliaanisesta kalenterista,
siinä, että vuosisadan täyttävä vuosi
(esim. 1800) ei ole karkausvuosi, jollei
sen kahden ens. numeron muodostama
luku ole neljällä jaollinen. Otettiin
käytäntöön katolisissa maissa 1582,
Suomessa 1753.
Gregoriaaninen laulu, room.-kat.
kirkkokunnan yksiääninen, varhaiselta
keskiajalta periytynyt kirkkolaulu;
saanut nimensä paavi Gregorius Suuresta,
kehittynyt alkukristillisestä
psalmilaulusta. — G:n l:n ylevä ja syvätunteinen
melodiikka, sen ilmehikäs ja tarkka
tekstinlausunta ja sen pohjana olevat
runsassävyiset kirkkosävellajit ovat
hedelmöittäneet koko keskiajan yksiäänistä
laulusävellystä. Siihen perustuu
myös uskonpuhdistuksen aikuisen evankeelisen
koraalin melodiikka kauttaaltaan
sekä enimpäin Euroopan maitten
kansansävelmäin paras pohjakerros. Samoin on
renessanssiajan polyfoninen taide saanut
melodiset aiheensa g:sta l:sta, ja
välillisesti on sen vaikutus koraalien ja
kansansävelmäin kautta ulottunut nykyajankin
taidemusiikkiin. [Peter Wagner,
„Einführung in die gregorianischen
Melodien" (1901).]
Gregorius, 16 paavin nimi. — 1. G. I
Suuri (n. 540-604), paavina 590-604.
Kohotti Rooman piispan arvovaltaa,
levitti kristinuskoa Britanniaan, paransi
kirkkolaulua; huomattava jumaluusoppinut.
[Wolfsgruber (saks., 1897).] —
2. G. VII, paavina 1073-85. G:n
päämääränä oli paavin kohottaminen
korkeimmaksi maalliseksi ja
hengelliseksi valtiaaksi. Uudisti
vanhat määräykset pappien naimattomuudesta.
Antoi määräyksiä simoniaa vastaan
ja kielsi maallikoita antamasta
investituuraa, josta taisteli
Henrik IV:n kanssa. [Schillmann (saks.,
1918).] — 3. G. IX, paavina 1227-41.
Jatkoi paavien taistelua Hohenstaufeja
(Fredrik II:ta) vastaan. [Brehm
(saks., 1911).] — 4. G. XIII,
paavina 1572-85. Ajoi innokkaasti
vastauskonpuhdistuksen asiaa, Tunnettu
ajanlaskun parantajana (gregoriaaninen
kalenteri). — 5. G. XVI, paavina 1831-46.
Vanhoillisena uskonnollisissa ja
valtiollisissa asioissa vastusti kaikkia
uudistuksia Kirkkovaltiossa.
 |
Gregorius VII. |
|
Greifswald. Brüggstrasse ja Mariankirkko. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
