Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1057-1058 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Guadalajara-Guatemala

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

vain napapiirin kohdalle, länsirannikko
on kokonaan asuttu. Smithin-salmen
rannikon eskimot ovat maapallon pohjoisimmat
asukkaat. Elinkeinot kalastus ja
hylkeenpyynti sekä vuorityö; tanskalaiset
pitävät kotitarpeiksi myös lehmiä,
lampaita, vuohia ja kanoja. — Tärkeitä
kauppapaikkoja Pohjois-G:ssa Christianshaab
ja Godhavn, Etelä-G:ssa Godthaab,
Frederikshaab, Julianehaab. — Historia.
N. 985 Eerik Punainen nousi maihin G:ssa, ja
pian syntyi lounaisrannikolle ensim. siirtokunta.
G. tuli kristityksi ja alistui Norjan valtaan;
siirtokunta tuhoutui 1400-luvulla. 1600-luvulla
hollantilaiset alkoivat tavaranvaihdon eskimoiden
kanssa. Tanskalaiset saivat jalansijan G:ssa vasta
,,G:n apostolin" Egeden (ks. t.) toiminnan
kautta 1700-luvulla. Sikäläinen kauppa on v:sta
1774 alkaen ollut Tanskan hallituksen yksinoikeutena.
V. 1921 Tanska ulotutti suvereniteettinsa koko G:iin;
myös Norja on esittänyt vaatimuksia G:n suhteen.

Grönlanti. Mannerjäätikkö ja nunatakeja.

Guadalajara [-hā’ra]. 1. Maakunta
Espanjassa, Uuden-Kastilian pohjoisosassa;
samanniminen pääkaup. — 2. Meksikon toiseksi
suurin kaup., Rio Grande de Santiagon
lähellä. 120,000 as.

Guadalaviar [-ā’r], joki Espanjassa,
laskee Välimereen Valencian kaupungin kohdalla.

Guadalquivir [-kivī’r], joki
Espanjassa, juoksee Andalusian halki, laskee
Cadizin-lahteen; 500 km.

Guadarrama ks. Sierra de Guadarrama.

Guadeloupe [guadlu’p], Pienten-Antillien
suurin saari; 30-120 km leveä salmi
jakaa sen kahtia; 1,509 km², n. 200,000
as. Korkein huippu on toimiva tulivuori
Soufrière (1,677 m). Päätuotteet: sokeri,
kahvi ja kaakao. Pääkaup. Basse Terre,
pääsatama Pointe à Pître. Kuuluu Ranskalle.

Guadiana [-ā’na], joki Pyreneitten
niemimaalla, kahdessa paikassa Espanjan ja
Portugalin rajajoki, laskee Cadizin-lahteen,
820 km. — Guadiana menor, ,,pikku G.",
Guadalquivirin vasen lisäjoki.

Guam, Mariaanien (Mikroneesiassa)
eteläisin ja suurin saari, 532 km²,
n. 13,500 as.; kuuluu Yhdysvalloille.

Guanahani (nyk. Watling),
Bahamasaariin kuuluva saari Amerikan
rannikolla, Kolumbuksen ensinnä löytämä.

Guanajuato [-huā’to], samannimisen
meksikkolaisen valtion pääkaup. Meksikon
sisäosassa; yliopisto. 35,000 as.

Guanako l. huanako (Auchenia
huanaco), laamaeläin, Etelä-Amerikan vuoristossa.

Guanako.

Guanchit [-tšit], Kanarian
saarten alkuasukkaat, jotka eurooppalaiset
ovat hävittäneet sukupuuttoon; berberien
sukulaisia.

Guano, lannoitusaine, muodostunut
linnunlannasta ja kalanjäännöksistä, joita on
kerrostunut merilintujen pesimäpaikoille
varsinkin Etelä-Amerikan sadeköyhälle
länsirannikolle. Chinchas-saarilta ensinnä
löydetty Perun g. sisälsi n. 14 %
typpeä ja saman verran fosforihappoa.
Myöhemmin kauppaan tulleiden g.-lajien
typenpitoisuus on vähäisempi.
— G.-superfosfaatti on rikkihapolla
käsiteltyä raakaa g:oa ja sisältää
n. 7 % typpeä ja 14 % fosforihappoa.

Guaranit, tupi-kansaan kuuluva
intiaaniheimo; asustaa Paraguayssa.

Guardafui ks. Kap Guardafui.

Guardi [gua’-], Francesco
(1712-93), it. taidemaalari. Maalannut
Venetsian näköaloja ja kansanelämää.

Guardiaani (kesk. lat.), luostarin
johtaja fransiskaaneilla, kapusiineilla y. m.

Guarini [guarī’ni], Giovanni
Battista (1538-1612), it. runoilija. Pääteos
paimennäytelmä ,,Il pastor fido".

Guatemala [-mā’-]. 1. Läntisin
Keski-Amerikan tasavalloista; 113,078 km²,
1,6 milj. as., enemmistö intiaaneja, joista
suurin osa puhuu espanjaa. Sokerin, riisin,
maissin, banaanin ja varsinkin kahvin viljelystä
(arviolta 450 milj. kahvipensasta). Vuorissa
runsaasti hopeata. kultaa, kuparia, rautaa
ja lyijyä, mutta vuorityö on vähäpätöistä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>