Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1307-1308 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hyönteissuosijat-Hyötysuhde

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Hyönteisten suuosia. A purevat (torakka), B nuolevat (kimalainen), C imevät (perhonen), D pistävät (sääski); ah alahuuli, ai alaleuka, yh ylänuuli, yl yläleuka.

pää, keski- ja takaruumis. Päässä on
1 pari tuntosarvia, silmät ja 3 paria
suuosiksi muuttuneita raajoja (yläleuat,
alaleuat ja alahuuli) sekä ihopoimusta
muodostunut ylähuuli; rakenteensa ja
toimintansa mukaan ovat suuosat purevia
(kovakuoriaisilla), imeviä (perhosilla)
tai pistäviä (sääskillä); silmät ovat
yksinkertaisia pistesilmiä tai kerrottuja
verkkosilmiä. Keskiruumis (thorax) on
muodostunut 3:sta renkaasta, joissa
kussakin on raajapari, kahdessa taemmassa
tavallisesti siipipari. Takaruumis
(abdomen) on tavallisesti 9-10-nivelinen,
täysimuotoisilla raajaton; useimmat
sisäelimet ovat siinä. Hermostossa voidaan
erottaa nielun yläpuolella oleva
aivosolmu sekä monisolmuinen vatsaydin. —
Yksilökehityksessä on muodonvaihdos
muilla paitsi siivettömien lahkon lajeilla.
Muodonvaihdos on vähittäinen,
kun toukan erottaa täysimuotoisesta vain
sen siivettömyys ja kun siivet kehittyvät
vähitellen joka nahanluonnissa, vaillinainen,

Turilaan ruumiinosat. K pää, B1 B2 B3 keskiruumiin nivelet, H takaruumis.

kun toukka-aste eroaa selvästi täysimuotoisesta,
mutta koteloastetta ei ole, ja täydellinen, kun
toukka-asteen ja täysimuotoisen välillä on koteloaste.
Eräiden h:n kehityksessä on sukupolvenvuorottelu
(kirvat). — Tuhohyönteisinä monet h. tekevät
ihmiselle suurta vahinkoa; eräät lajit (esim.
horkkasääski, tsetsekärpänen) ovat pahoja
tautien levittäjiä. — H. jaetaan seuraaviin lahkoihin:
siivettömät (Apterygota), korennoiset (Pseudoneuroptera),
suorasiipiset (Orthoptera), verkkosiipiset (Neuroptera),
kovakuoriaiset (Coleoptera), pistiäiset (Hymenoptera),
nivelkärsäiset (Rhynchota), kaksisiipiset (Diptera),
kirput (Siphonaptera), perhoset (Lepidoptera).

Hyönteissuosijat, entomofiilit,
kasvit, joiden pölytys tapahtuu
hyönteisten välityksellä.

Hyönteissyöjäkasvit ks. Lihansyöjäkasvit.

Hyönteissyöjät (Insectivora),
imettäväislahko; kuono pitkä, kärsämäinen,
jalat lyhyet, 5-varpaiset, poskihampaat
piikkipäiset. Suom. h:ia ovat siili,
päästäiset ja maamyyrä.

Hyönteisten kerääminen. [Saalas,
,,Nuoren hyönteistieteilijän opas" (1922).]

Hyönteistiede, entomologia, oppi
hyönteisistä, niiden ruumiinrakenteesta,
kehityksestä ja elämästä, sekä niiden
aikaansaamista tuhoista.

Hyötypuu, arvopuu (ks. t.).

Hyötysuhde (saks. Nutzeffekt,
Wirkungsgrad) on koneen hyödylliseen
työhön kehittämän energian (E_n) suhde
sen kuluttamaan energiaan (E):

	En
ŋ =	——	.
	E

Koneen h. lausutaan useimmiten prosenteissa.
Se vaihtelee höyrykoneissa 10-30 %,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>