Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1423-1424 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Irlanti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kaakkois-irlantilainen järvimaisema Killarneyn läheltä.

järjestettiin episkopaalinen kirkko
valtiokirkoksi. Englannin sorron johdosta
puhkesi us. kapinoita, jotka aiheuttivat
kostotoimia. M. m. v:n 1690 jälkeen,
jolloin irlantilaiset olivat puolustaneet
Jaakko II:ta, säädettiin pakkolakeja.
jotka riistivät katolilaisilta
vaalioikeuden I:n parlamenttiin, pääsyn virkoihin
y. m. Myöskin kauppaa ja teollisuutta
ehkäistiin Englannin eduksi. Käyttäen
hyväkseen Pohjois-Amerikan
vapaussotaa saivat I:n johtajat, lähinnä
Grattan, m. m. aikaan, että I. sai
laajemman kauppavapauden. Kapina 1798
aiheutti sen, että I:n parlamentti
lakkautettiin 1800. V. 1829 katolilaisille
myönnettiin jokseenkin samat oikeudet
kuin protestanteille, lähinnä
O’Connellin toimesta.

Edellisten aikojen maananastukset
olivat tehneet irlantilaisista
maanvuokraajia ja maatyöläisiä, joiden pääasiallinen
ravintoaine oli peruna. Kun siitä tuli
1845 ja 1846 kato, syntyi hirvittävä
nälänhätä, joka aiheutti suurta
maastamuuttoa, 1860-luvulla puhkesi
irlantilaisten tyytymättömyys voimakkaasti esiin
(vrt. Feeniläiset). Kun huomattiin,
ettei ankaruus saanut I:ia rauhoittumaan,
ryhtyi Gladstone ajamaan
uudistuspolitiikkaa. V. 1869 poistettiin I:n
anglikaaninen valtiokirkko, 1870 hyväksyttiin
maalaki, jonka tarkoituksena oli m. m.
turvata maanvuokraajille korvaus
maahansa tekemistä parannuksista. Yhä
tyytymättöminä irlantilaiset alkoivat 1870-
luvun alkupuolelta vaatia itsehallintoa
(home rule). V. 1879 perustettiin
maaliiga, joka yhtyi home
rule-puolueeseen ja alkoi kiivaan vainon
„boikottauksen” alaiseksi julistamiansa
tilanhoitajia y. m. vastaan. Väkivallanteot
aiheuttivat pakkotoimenpiteitä
Englannin puolelta. Turhaan Gladstone koetti
saada home rulen hyväksytyksi 1886 ja
1892. Sensijaan saatiin aikaan us. lakeja,
jotka helpottivat vuokramiesten asemaa
ja heidän maanostoaan. V. 1914 home
rule hyväksyttiin. Se tyydytti muuta
I:ia, mutta ei Ulsteria, jonka asukkaiden
enemmistö oli protestantteja.
Ulsterilaisten johtaja Carson (ks. t.) uhkasi
sisällissodalla, mutta maailmansodan
puhkeaminen sai hänet antamaan joukkonsa
hallituksen käytettäväksi aiheuttaen
lupauksen, ettei laki astu voimaan sodan
aikana. Se sai sinnfeinit (ks. t.)
ryhtymään toimiin Saksan avulla I:n
täydellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi,
mutta keväällä 1916 tehty kapina
tukahdutettiin alkuunsa (ks. Casement).
Sinnfeinien vaikutus kasvoi; he
perustivat omia tuomioistuimia; asettivat
keväällä 1918 kansallisen hallituksen ja
valmistautuivat ase kädessä
vastustamaan asevelvollisuuden ulottamista
Irlantiin. Tammik. 1919 kokoontui
sinnfeinparlamentti (Dáil Eireann),
joka julisti I:n itsenäiseksi. Maassa
syntyi katkera sissisota. V. 1920 Lloyd
George sai hyväksytyksi uuden home
rule-lain, jonka mukaan I. jaettiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>