Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jansson-Japani
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
vaaralliseksi ja aiheuttaen maallakin
suuria vaurioita. — Kasvillisuus on
Kuriileilla aito polijoisaasialaista (m. m.
sembramänty), Sahalinilla ja Hokkaidon
pohjoisosassa ovat pohj. lehtipuut
leimakasveja. Hokkaidon eteläosassa ja
Hondolla n. 35°:een kasvaa tammia,
pyökkejä, vaahteroita, saarnia y. m.,
etelämpänä Hondolla sekä Šikoku- ja
Kiušiusaarilla ainavihantia lehtipuita ja
-pensaita (Magnoliaceæ, Lauraceæ),
Riukiusaarilla ja Pohjois-Formosassa on
kasvillisuus subtrooppista, Etelä-Kiinaa
muistuttavaa, ja eteläisimmässä
Formosassa troopillista (palmuja, kamferipuu,
käpypalmuja) Kukkaisviljelys on J:ssa
yleistä ja sieltä on Eurooppaankin tuotu
lukuisia koristekasveja (esim.
Chrysanthemum, Prunus, Camellia). —
Eläimistö on runsaslajinen, monet
imettäväiset kuuluvat samoihin sukuihin mutta
eri lajeihin kuin meikäläiset. J:lle
ominainen sammakkoeläin on jättiläissalamanteri.
Meret ovat erikoisen kalaisia. — Väestö.
Japanilaiset luetaan tav. mongolilaiseen
rotuun. Heissä on erotettavissa 2 eri tyyppiä.
Toinen on solakkavartaloinen, kapeakasvoinen,
kapeanenäinen, toinen tanakka,
leveäkasvoinen, litteänenäinen, poskipäät
ulkonevat ja suu iso. Sivistyneistön suurin
osa on ollut enimmäkseen ensinmainittua
tyyppiä, varsinainen rahvas jälkimmäistä;
nyttemmin ne ovat toisiinsa
sekoittuneet. Niiden nojalla on selitetty
japanilaisten olevan kahdesta
kansanaineksesta, malaijilaisesta ja
pohjois-aasialaisesta muodostunutta sekakansaa.
Sitäpaitsi on heihin sekaantunut myös
korealaista ainesta ja ainoja.
Väestötiheys on jokseenkin sama kuin Belgian ja
Englannin. — V:sta 1889 vallitsee maassa
uskonnonvapaus. Alkuperäinen
kansanuskonto on šinto (ks. t.), ja sen
kannatus on vieläkin suurin. Buddhalaisuus
on niinikään laajalti levinnyt.
Kristittyjä on n. 260,000, lähetystyöstä
huolehtivat etupäässä englantilaiset ja
amerikkalaiset, (vrt. Lähetys ja
Lutherilainen Evankeliumiyhdistys.)
— Opetusolot hyvin järjestetyt,
oppivelvollisuus vallitsee; 5 valtion
yliopistoa ja useita niiden kanssa
tasa-arvoisia yksityisyliopistoja.
Sanomalehdistö on viime vuosina suuresti
kehittynyt; 1921 oli 1,137 sanomalehteä ja
2,843 aikakauskirjaa. — Elinkeinoelämä.
Pääelinkeino maanviljelys, viljelyskasveista
tärkein riisi, viljelystapa on vielä
alkeellista. Tee ei ole kiinalaisen veroista.
Mulperipuuta viljellään silkinviljelystä
varten runsaasti varsinkin Hondon
keskiosassa. Varsinainen karjanhoito on
perin vähäistä, nautakarjaa pidetään
miltei yksinomaan ajotöitä varten;
siipikarjaa on runsaammin. Teollisuuden eri
aloilla työskentelee n. 1,7 milj. henkeä
ja kalastuksessa n. 1,3 milj. Tärkeimmät
vientitavarat ovat raakasilkki,
puuvillatavarat ja -langat, silkkikankaat,
kivihiili, sokeri, tee, paperi ja tulitikut;
tärkeimmät tuontitavarat puuvilla, rauta,
koneet, öljykakut, sokeri, riisi ja villa;
tärkeimmät kauppamaat Yhdysvallat,
Kiina, Intia ja Iso-Britannia. J:n
kauppalaivasto: 4,150,000 bruttotonnia;
rautateiden pituus 13,640 km. Raha:
1 jen = 100 sen’iä. — Valtiomuoto ja
hallitus. J. on perustuslaillinen
keisarikunta v:sta 1889. Keisarin
(arvonimi tenno; eurooppalaiset käyttävät
nimitystä mikado) valta on
verraten suuri; ministerit ovat vain hänelle
vastuunalaiset; ministeristön ohella
on keisarin neuvonantajana,
varsinkin ulkoasioissa ja perustuslain
tulkinnassa, 26-miehinen valtioneuvosto.
Eduskunta, jonka valta siis on joks.
vähäinen, jakautuu kahteen kamariin.
Ylähuoneeseen kuuluu keis. suvun sekä
ruhtinaallisten ja aatelissukujen
edustajia, keisarin nimittämiä ja eräiden
harvojen varakkaimpien kansalaisten
valitsemia edustajia, yht. n. 400 jäsentä;
alahuoneen edustajain (nyk. 464) vaaliin
oikeutettujen kansalaisten lukua (nyk.
2,860,000) rajoittaa vaalisensus.
Perinpohjainen vaalilain uudistus on
valmisteilla. Varsinaisia puolueita ei ole, vain
tilapäisiä ryhmittymisiä valtiollisten
toimihenkilöiden ympärille.
Puolustuslaitos on järjestetty yleisen
asevelvollisuuden pohjalle, rauhanaikainen miesluku
n. 240,000. — Pääkaup. Tokio.
Historia. Japanilaiset elivät alkuisin
pienissä sukuyhdyskunnissa. Kiinal.
vaikutuksesta syntyi n. 660 j. Kr.
jonkunlainen keskushallitus. Maata hallitsivat
muka auringon jumalattaresta
polveutuvat keisarit, mutta nämä menettivät
pian todellisen hallitsijanvallan ja olivat
v:een 1868 eristettyinä hovissaan.
Todellinen valta oli 700-luvulta lähtien
sotaväen ylipäällikön šogunin käsissä. Ylin
aatelisto, n. s. daimiot, hallitsi
läänejänsä länsimaisten suurvasallien tapaan.
Aatelismiesten aseellisten seurueitten
jäsenistä muodostui alempi aatelisto, n. s.
samurai-luokka.
Suoranaiseen yhteyteen eurooppalaisten kanssa
J. joutui 1543, jolloin sinne
tuli portugalilaisia. Kauppiaiden mukana
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
