Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jugorinsalmi-Juhana Leideniläinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Jugorinsalmi, Vaigatšinsalmi.
erottaa Venäjän pohjoisrannikolla olevan
Vaigatšin saaren mantereesta; 3-16 km leveä.
Jugoslaavia, Etelä-Slaavia (ks. t.).
Jugra, kansannimi, esiintyy hist.
lähteissä 1700-luvulle asti, merkinnyt
ostjakkien ja voguulien esi-isiä, ven.
lähteissä vain ostjakki-voguuliheimon
pohjoisinta osaa, asunut nähtävästi Petšoran
latvavesien ympäristössä.
Jugurtha (k. 104 e. Kr.), Numidian
kuningas, Masinissan pojanpoika. Sodassa
Roomaa vastaan v:sta 111. Kuoli vankina.
Jugurtti, Joghurt (ks. t.).
Juhana (1782-1859), Itävallan arkkiherttua,
Frans II:n veli. Vallankumoussodissa taisteli
Ranskaa vastaan, Frankfurt am Mainin
kansalliskokouksen valitsemana Saksan
valtionhoitajana 1848-49.
Juhana (port. João), Portugalin
kuninkaita. — 1. J. I Avioton
(1357-1433), hallitsi 1385-1433, Pietari I:n
avioton poika. Pelasti Portugalin
itsenäisyyden voittamalla espanjalaiset 1385.
valloitti Ceutan 1415. — 2. J. IV (1604-56),
hallitsi 1640-56. Vapautti Portugalin
espanjalaisten vallasta, Braganzan
hallitsijasuvun perustaja. — 3. J. VI
(1767-1826), hallitsi 1816-26, v:sta 1792
sijaishallitsija. Pakeni Napoleonia Brasiliaan
1807, palasi 1821.
Juhana (puol. Jan), Puolan
kuninkaita. — 1. J. II Kasimir (1609-72),
hallitsi 1648-68, Puolan ja Ruotsin
kuninkaan Sigismundin poika. Hänen
hallitusaikansa kului taistelussa
aatelistoa ja Ukrainan kasakoita vastaan sekä
sotaan Venäjän ja Ruotsin kanssa. —
2. J. III Sobleski (1629-96), hallitsi
1674-96. Kunnostautui sodissa Turkkia vastaan;
pelasti 1683 Wienin, jota turkkilaiset piirittivät.
Juhana, Ruotsin kuninkaita. —
1. J. I Sverkerinpoika (1201-22).
hallitsi 1216-22, Sverker-suvun
viimeinen hallitsija. Teki onnistumattoman
ristiretken Viroon 1220. — J. II ks.
Hannu. — 3. J. III (1537-92), hallitsi
1568-92, Kustaa Vaasan ja Margareeta
Lejonhufvudin poika. Sai 1556
Lounais-Suomen herttuakunnakseen. Nai 1562
vastoin Eerik XIV:n kieltoa Katariina
Jagellonican ja lainasi rahaa langolleen
Puolan kuninkaalle, joka oli sodassa Ruotsin
kanssa, saaden pantiksi seitsemän Liivinmaan
linnaa. Tällainen menettely sai aikaan sen,
että Eerik XIV asevoimin pakotti veljensä
alistumaan ja piti häntä vankina Gripsholman
linnassa 1563-67. V. 1568 puhkesi
kapina, joka vei Juhanan valtaistuimelle ja
Eerikin vankeuteen, missä hänet otettiin
hengiltä 1577. Sota Puolaa vastaan taukosi,
ja Tanskan kanssa tehtiin rauha; Venäjän kanssa
käytiin sotaa 1570-95 Viron omistamisesta. J
osoitti taipuvaisuutta katolisuuteen ja määräsi
1577 noudatettavaksi liturgian („punaisen kirjan"),
jossa kat. menoja. Kasvatti poikansa Sigismundin
kat. uskoon saadakseen hänet valituksi Puolan
kuninkaaksi, mikä 1587 onnistuikin.
 |
Juhana III. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
