Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 217-218 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kalanteri-Kalastus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

hävitettävät. Harvat pyydykset hävittävät
kookasta rotua ja säästävät pienikasvuista
j. n. e. — Kalastussäännösämme on suuri
joukko k:ta koskevia määräyksiä.
Seuraavat kalalajit ovat alempana
mainittuina aikoina rauhoitettuja: lohi
kaikissa vesissä paitsi Laatokassa ja
meressä syyskuun alusta huhtikuun
loppuun, kuitenkin siten, että onkiminen on
sallittu syyskuun 15 päivään; siika
lokakuun alusta marraskuun loppuun,
jona aikanakin sitä kuitenkin saa
pyytää Laatokasta sekä erikoisella luvalla
myöskin muista järvistä; kuha koko
kesäkuun. — Maatalousministeriö on
oikeutettu rajoittamaan ja määräajaksi
kokonaankin kieltämään muikkukalastuksen
järvissä, joissa muikkukanta on
uhkaavasti heikointunut.

Kalanteri (ransk.), kankaan tai
paperin kiilloitukseen tai kuvioimiseen
käytetty kone. Rulla-k:ssa tapahtuu
kiilloitus monen valssiparin välissä
pääasiallisesti puristuksesta, hankaus-k:ssa
nopeamin pyörivän valssin hankauksesta,
Kuvio- l. gofreeraus-k:ssa painaa
kuvioille kaiverrettu metallivalssi
(patriisivalssi) kankaaseen tai paperiin
kuviot paperivalssia (matriisivalssia)
vastaan puristaen. vrt. Paperi.

Kalanteri.

Kalanviljelys käsittää sekä
kalanmädin haudonnan että lammikkoviljelyksen
(ks. t.). V. 1925 toimi maassamme
16 k.-laitosta, joissa yhteensä
kasvatettiin n. 3 milj. kalanpoikasta.

Kalaporras, kalatie (ks. t.).

Kalasaarento l. Kalastajasaarento,
vain kapealla kannaksella mantereeseen
liittynyt niemimaa Muurmannin rannikolla,
Petsamonvuonon itäpuolella, 48 km pitkä,
25 km leveä. Väestön enemmistö suomalaisia.
Kalastus ainoa elinkeino. Länsiosa liitettiin
Tarton rauhassa Suomeen.

Kalastajakoulu. Sisävesi-k. on v:sta
1901 toiminut Evon kalastuskoeaseman
yhteydessä. Suomenk. meri-k. perustettiin
1922 Virolahden, ruotsink. Pernajan l.
Itä-Uudenmaan kansanopiston yhteyteen.

Kalastajatorppa ks. Kalastustorppa.

Kalastuksenneuvoja ks. Kalatalousneuvoja.

Kalastus, elinkeinoista vanhimpia, on
meri-, järvi- tai joki-k:ta.
Meri-k. on näistä suurenmoisin ja tuottavin.
Silli ja turska ovat sen tärkeimmät tuotteet.
Joki-k:ista ovat lohen ja sammen k:t
tärkeimmät. Järvi-k. on suureksi osaksi
lahnan- ja lohensukuisten kalojen k:ta.
— Itämeren, Suomen- ja Pohjanlahden
sekä sisävesiemme k:n tuotteet ovat
suurimmaksi osaksi samat. Tärkein
kalastustuotteemme on silakka l. haili,
jonka pyyntiä verkolla, isollarysällä,
nuotalla ja ajoverkolla harjoitetaan
pitkin koko merenrannikkoamme kaikkina
vuodenaikoina. Silakan saalis on keskimäärin
10-14 milj. kg, kilohailin saalis, jota
pyydetään vain Suomenlahden länsiosassa,
on eri vuosina varsin vaihteleva.
Varsinaisista merikaloista pyydetään
meillä turskaa, kampelaa ja simppua.
Sisäsaaristossa ja meren lahdissa
kohdistuu k. samoihin kalalajeihin kuin
järvi- ja jokivesissäkin. — Varsinainen joki-k.
on pääasiallisesti merestä nousevan
merilohen, taimenen, siian ja nahkiaisen
k:ta, jotka meressäkin ovat, lukuunottamatta
viimemainittua, huomattavan pyynnin esineenä.
— Sisävesiemme taloudellisesti tärkeimpiä
kaloja ovat. muikku, siika, hauki, ahven,
lahna, kuha, made, säynäs, kuore, särki,
nieriäinen ja järvilohi. Sisävesi-k:mme on
melkein yksinomaan kotitarve-k:ta, ammattina
sitä harjoitetaan vain paikoitellen suurimmissa
järvissämme. Virallisen tilaston mukaan nousee
kalansaalis maassamme n. 20 milj. kg:aan v:ssa,
mutta lienee todellisuudessa n. 25-30 milj. kg.
— Kalastustuotteisiimme on luettava myöskin rapu,
jonka kuitenkin rutto v:n 1907 jälkeen on
hävittänyt suuresta osasta maatamme.
Pyydykset ja pyyntitavat. K.-tavat
voidaan jakaa isku-, pisto-, silmukka-,
saarto-, sulku- ja verkko-k:een.
Iskukalastusta (kolkka- l. nuija-k.)
harjoitetaan ohuilla, lumettomilla syysjäillä.
— Pisto-k:een luetaan atrain-,
koukku- ja ammuntapyynti. Atraimet ovat joko
pisto- tai lyöntiatraimia, joihin
viimemainittuihin voidaan lukea kalakirves.
Koukku, jonka teräpuoli on vä’ällä ja
varsipuoli langan kiinnittämistä varten
lehdellä tai silmuksella varustettu,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>