Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 225-226 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kalastussääntö-Kalat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

pyyntilupalipuista ja esineluetteloista sekä
pyynnissä käytettyjen veneiden merkitsemisestä
(Asetus 8/8 1924). — Suomen ja Ruotsin väliset:
Tornionjoen lohikalastuksen yhteisestä käyttämisestä,
samoin sääntö kalastuksen harjoittamisesta
Tornionjoen kalastusalueella, tehty
Ruotsin ja Venäjän hallituksien kesken
23/2 1897 (Asetus n:o 49 1897).
Esityksen uudeksi sopimukseksi on laatinut
Suomen ja Ruotsin hallituksien asettama
komitea 1924. — Suomen ja Norjan
väliset: 1) Kalastussääntö Tenojoen
kalastuspiirissä (Asetus 2/7 1920). Suomen
taholta ehdotettu uusittavaksi. 2)
Kalastussääntö Paatsjoen kalastuspiiriä
varten. (Asetus 8/5 1925). 3) Kalastussääntö
Vuoremajoen kalastuspiiriä varten (Asetus 8/5 1925).

Kalastussääntö. Nyk. voimassa oleva
k. on 23 p:ltä heinäk. 1902. Siinä
säädetään laillisesta kalastustavasta,
kalastuksen rauhoituksesta ja suojaamisesta,
rauhoituspiireistä, kalastuskunnista ja
kalastushoitoyhdistyksistä, kalakaupasta
ja kalastussäännön rikkomisesta johtuvasta
edesvastuusta, jotapaitsi siinä on erityisiä
asetuksen toimeenpanoa koskevia määräyksiä.

Kalastustorppa, sellainen maatilan
alue, joka kalastusoikeuksineen tilan
yksityisellä tai siihen ja muihin tiloihin
kuuluvalla vesialueella on pääasiallisesti
kalastuksen varassa elävän henkilön
vuokralla hallittavana ja asuttavana tai
asuttavaksi aiottu. K:n haltijalla on
määrätyillä edellytyksillä oikeus lunastaa
torppansa itsenäiseksi tilaksi (Laki 18/1
1924 ja täytäntöönpanoasetus samalta päivältä).

Kalastusvahti, palkattu vartija, jonka
tehtävänä on kalastuksessa ilmaantuvien
laittomuuksien estäminen ja ilmiantaminen.
K:eja on valtiolla suurempien lohen- ja
siianpitoisten jokiemme varsilla.

Kalastusyhdistys ks. Suomen Kalastusyhdistys.

Kalasääksi (Pandion haliaëtus),
päiväpetolintu; selkä tummanruskea, vatsa
valkoinen, rinta ruosteenkeltainen;
siivet pitkät, takaraivossa valkoisia,
ruskeakärkisiä, kohenevia höyheniä;
kynnet liereät; siivenkärkien väli
1,5-1,8 m. Koko Suomessa. Pyydystää
vedestä kaloja. Pesä korkean puun
latvassa tai kallionkielekkeellä, munia 2-4,
kellanvalkeita, tummatäpläisiä.
Muuttolintu. Rauhoitettu Suomessa.

Kalasääksi.

Kalat (Pisces). Eläint.
Selkärankaisluokka; vedessä eläviä, vaihtolämpöisiä,
kiduksilla hengittäviä eläimiä, joilla on
2-lokeroinen sydän, parittomat evät ja
parilliset evänmuotoiset raajat ja iho
tavallisesti suomupeitteinen. — Raajat
ovat parillisia rinta- ja vatsaeviä.
Parittomia eviä ovat selkä-, perä- ja
pyrstöevä; näistä 2 ensinmainittua
voivat jakautua useampiin eviin.
Pyrstöevä on alkuperäisimmässä muodossaan
tasaisesti kehittynyt molemmin puolin
pyrstön suoraa rankaa (difyserkkinen
pyrstö) tai on se epämukainen, selkäranka
kääntynyt pyrstön yläliuskaan ja
alaliuska rangaton (heteroserkkinen
pyrstö), tai ulkonaisesti tasamukainen,
jolloin molemmat pyrstöliuskat ovat yhtä
suuret, selkärangan pää ylöspäin
kääntynyt ja lyhentynyt (homoserkkinen
pyrstö). — Suomut ovat verinahan
muodostumia, orvaskeden peitossa.
Seuraavat päätyypit erotetaan:
plakoidisuomut l. ihohampaat

Suomumuotoja. 1 plakoidi-, 2 ganoidi-, 3 sykloidi-, 4 ktenoidisuomu.

Kidusmuodot. 1 haikalan, 2 luukalan.

(rustokaloilla) ovat luisesta tyvilevystä
kohoavia, hammasluusta muodostuneita
kiilleaineen peittämiä piikkejä, joiden sisässä
ontelo; ganoidi- l. kiillesuomut
(kiillesuomuisilla) ovat vinoneliön
muotoisia, vierekkäisiä, kiiltäväpintaisia
levyjä, sykloidi- ja ktenoidisuomut
(luukaloilla) ovat limittäisesti
päällekkäin, edelliset sileä-, jälkimmäiset
piikkireunaisia. — Kidukset. Haikaloilla
on tav. 5 paria nielusta ulosjohtavaa vinoa
rakoa, joiden välissä kiduskaarien
tukemat väliseinät ja näiden etu- ja
takapinnoilla kiduslehdykät. Luukaloilla ja
kiillesuomuisilla ovat kidusrakojen
väliseinät kapeina kiduskaarina, joiden
ulkoreunassa on 2 riviä kiduslehdyköitä;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>