- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
233-234

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kalevalaiset muodostumat-Kalhu

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


aivan puhdasta kansanrunoutta, vaan
on Lönnrot sommitellut sen eri toisinnoista,
tasoitellut säkeitä ja tarvittaessa
lisännyt uusia, kuten runolaulajatkin
ovat tehneet.

K:n runoaiheista lienevät useat
syntyneet vasta 1300-luvulla ja etupäässä
Länsi-Suomessa. Ainakin eräillä on
hist. pohja. Karjalaiset ovat muualta
saamansa runoaineksen säilyttäneet, ja
edelleen kehittäneet laajemmiksi
runojaksoiksi, jotka keskittyvät muutamien
henkilöiden ympärille. Niitä ovat
Väinämöinen ja hänen rinnallaan
Ilmarinen ja Joukahainen, eri ryhminä ovat
Lemminkäis- ja Kullervo-runot.
K:lla on ollut tavattoman nostattava
ja hedelmällinen vaikutus suom.
hengenelämään yleensä. Sen vaikutuksesta
kansalliseen taiteeseen viitattakoon vain
nimiin Kivi, Erkko, Leinot, Aho,
Haarla, Sjöstrand, Takanen, Wikström,
Kajanus, Sibelius, Merikanto, Melartin,
Launis, Madetoja ja ennenkaikkea
Gallén-Kallela.

K. on käännetty viroksi (Eisen 1891-98,
uusi pain. 1912), ruotsiksi (M. A. Castrén
1841, K. Collan 1864-68, uusi pain. 1922),
tanskaksi (Ohrt 1908), ranskaksi
(Léouzon Le Duc 1845, 1867, suorasanainen)
saksaksi (Schiefner 1852, Paul 1885-86,
M. Buber 1913), unkariksi (Barna 1871,
Vikár 1909), englanniksi (Crawford 1888,
Kirby 1907), venäjäksi (Beljskij 1889),
tšekiksi Holeček 1894-95), italiaksi
(Cocchi 1906, täydellinen 1909, Pavelini
1910), lätiksi (Linards Laiceus 1925),
hepreaksi (Tšernlhovsky, ilmestyy ehkä
1926), hollanniksi (valmistumassa). —
V. 1924 ilmestyi somistettu „Koru-Kalevala".
Parhaillaan on Gallén-Kallelalla tekeillä
kuvitettu „Suur-Kalevala". [K. Krohn,
„Kalevalan runojen historia" (1903-10),
„Kalevalan kysymyksiä" (1918); Niemi,
„Kalevalan kokoonpano" I (1898); Cygnæus,
„Kalevalan traagillinen aines" (1907); J. Krohn,
„Kaunotieteellinen katsahdus Kalevalaan" (1885);
Engelberg, „Kalevalan sisällys ja rakenne"
(1914); Hästesko, „Kalevalan kauneuksia" I
(1920), „Kalevalan opetusopas" (1926), Ohrt,
„Kalevala" (1909); „Kalevalan selityksiä" (1916).]

Kalevalaiset muodostumat, eräs
ryhmä peruskallion kivilajeja; varsinkin
metamorfisia liuskeita ja graniitteja.
Pohjois- ja Itä-Suomessa olevat k. m. ovat
jäännöksiä näillä tienoin ennen olleesta
suuresta vuorijonosta.

Kalevalan runomitta on trokeinen
siten, että kunkin kaksitavuisen runojalan
ensi tavu on runokorollinen (nousu),
toinen runokoroton (lasku); kussakin
säkeessä on neljä trokeeta. Muut paitsi
sanan ensi tavut ovat runolaajuudeltaan
epämääräiset ja soveltuvat yhtä hyvin
nousuun kuin laskuunkin. Kaunistuskeinoina
K. r. käyttää alkusointua ja kertoa.

Kalevalaseura, Helsingissä 1919
perustettu säätiö, jonka tarkoituksena on
suom. kansanrunouden keräämisen,
tutkimisen ja taiteellisen käyttämisen
edistäminen sekä erityisen Kalevalatalon
rakennuttaminen suom. kansanrunouden
aarteiden ja sen taiteellisen esityksen
keräämistä ja säilyttämistä varten.
Rahastot nyk. yli 1 milj. mk.

Kalevanmiekka, Väinämöisen
viikate, Pietarin siauva, Kolmoiset,

Orionin tähtikuvioin „vyön" (δ, ε, ζ)
suom. nimityksiä.

Kalevanpoika, hämäläisten jumala,
jättiläinen. Tarina K:n metsänkaadosta
on ilmeisesti Länsi-Suomessa puettu
runopukuun ja liittynyt runoon veljesvihasta
ja kostosta (vrt. Kullervo).
Vir. suorasanaisia K.- l.
Kalevipoeg-tarinoita on Kreutzwald
käyttänyt „Kalevipoeg"-eepoksessa.

Kalevantulet, salamoita, jotka
purkautuvat niin kaukana, että jyrinä ei
kuulu.

Kalevipoeg, vir. kansalliseepos ja
sen päähenkilö. K. esiintyy paikallistarinoissa
väkevänä sankarina, joka rakentaa linnoja,
hävittää petoeläimiä ja panee maanviljelyksen
alulle. Kalevalan innostamana Fählmann
(ks. t.) aikoi koota nämä hajanaiset tarinat;
hänen kuoltuaan sommittelutyö jäi
Kreutzwaldille (ks. t.), joka
suorasanaiset tarinat, runokatkelmat ja
toisinnot yhdisti hyvin vapaasti.
K. ilmestyi painosta 1861. Se on
vaikuttanut nostattavasti vir.
kansallistunteeseen ja innostanut sikäläisen
kansanrunouden keräämiseen.
[Karttunen, „K:n kokoonpano" (1905).]

Kalf, Willem (1621-93), holl.
taidemaalari, mestarillinen hiljaiselon
esittäjä.

Kalfaktori (lat., ruots.), sotilas, joka
on upseerin palvelijana.

Kalgan [-ga’n], kaup. Kiinassa,
Pekingistä luoteeseen, teekauppaa. 70,000 as.

Kalgoorlie [kälgū’əli], kaup.
Länsi-Austraaliassa, samalla kulta-alueella
kuin Coolgardie (ks. t.). 8,000 as.

Kalhu, poronnahalla alta päällystetty
suksi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:09 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0149.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free