- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
289-290

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kansallishenki-Kansallisneuvosto

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


[1870] muistopäivä), Latviassa marrask.
18 p. (itsenäisyyspäivä), Liettuassa
helmik. 16 p. (itsenäisyyspäivä), Norjassa
toukok. 17 p. (v:n 1814 perustuslain
muistopäivä), Puolassa toukok. 3 p.
(itsenäisyyspäivä), Ranskassa heinäk.
14 p. (Bastiljin valloituksen [1789]
muistopäivä), Ruotsissa kesäk. 6 p.
(Kustaan päivä), Saksassa elok. 11 p.
(Weimarin perustuslain [1919]
säätämispäivä), Suomessa jouluk. 6 p. (ks.
Itsenäisyyspäivä), Tanskassa kesäk.
5 p. (v:n 1849 perustuslain muistopäivä),
Unkarissa elok. 20 p. (P. Tapanin päivä),
Venäjällä lokak. 25 p. (uuttalukua marrask.
7 p., v:n 1917 bolševikkivallankumouksen muistopäivä),
Virossa helmik. 24 p. (itsenäisyyspäivä),
Yhdysvalloissa heinäk. 4 p. (itsenäisyyspäivä).

Kansallishenki, kansallistunto,
kansakunnassa elävä yhteishenki.

Kansalliskaarti, Lafayetten
perustama porvarimiliisi Ranskan suuren
vallankumouksen aikana 1789, hajoitettu
lopullisesti 1872. Nimitystä on käytetty
eräissä muissakin maissa toisen tai
kolmannen linjan sotavoimaista, joka toimii
sota-aikana eräänlaisena varaväkenä.

Kansalliskirjallisuus, kansan
sellaisten kirjateosten kokonaisuus, joissa sen
yksilöllisyys selvänä ja omintakeisena
ilmenee. Siihen luetaan kaunokirjallisuus
sekä teoksia kansallisen tutkimuksen ja
hengenviljelyksen alalta.

Kansalliskokous, kansan valitsema
edustajakokous, joka perinpohjaisten
valtiollisten mullistusten yhteydessä
taikka sellaisten jälkeen saa
tehtäväkseen laatia uuden valtiollisen
järjestyksen ja joka usein on varustettu
rajattomalla vallalla. Kuuluisia k:ia ovat
olleet Ranskan k:t 1789, 1848, 1871,
Saksan k:t 1848 Frankfurt am Mainissa
ja 1919-20 (Weimarissa ja Berliinissä).
Ranskan molemmat kamarit yhtyvät
nykyisinkin k:ksi, kun valtiosääntöä
muutetaan tai presidentti valitaan.

Kansalliskonventti, kolmas Ranskan
suuren vallankumouksen aikana kokoontuneista
kansaneduskunnista. Oli koolla syysk. 1792
— lokak. 1795. Julisti Ranskan tasavallan
ja antoi maalle uuden valtiosäännön.

Kansallislaulut. Eri maiden
kansallislauluista mainittakoon: ,,Wilhelmus
van Nassouwe" (Alankomaat), „Brabançonne"
(Belgia), ,,O Gud vors lands.
o lands vors Gud" (Islanti), „God save
the king" ja ,,Rule Britannia"
(Iso-Britannia), „Dievs, swēti Latvijū"
(Latvia), „Lietuva, tevyne musu, tu
didvyriu žeme" (Liettua), „Ja, vi elsker dette
landet" (Norja), „Jeszcze Polska nie
zginela" (Puola), „Marseljeesi" (Ranska),
,,Ur svenska hjärtans djup" ja ,,Du
gamla, du fria" (Ruotsi), „Deutschland,
Deutschland über alles" (Saksa),
„Maamme" (Suomi), „Kong Christian
stod ved höjen Mast", „Der er et yndigt
Land" (Tanska), „Isten áldd meg a
magyart" ja ,,Szózat" (Unkari), ,,Mu isamaa,
mu önn ja rööm" (Viro), „The star
spangled banner" (Yhdysvallat).

Kansallismielinen Nuorisoliitto, per.
1908, alk. suom. puolueen keskuudessa,
v:sta 1917 valtiollisten puolueitten
ulkopuolella toimiva nuorisojärjestö;
keskushallituksen toimisto Helsingissä.
Paikallisyhdistyksiä 80, jäseniä n. 4,000;
äänenkannattaja „Nuolten Nuija".

Kansallismuseo, huoneisto, jossa
kansan ja maan historiaa ja kulttuuria
valaisevia kokoelmia säilytetään, myös
itse kokoelmat kokonaisuutenaan. —
Ajatus rakennuksen aikaansaamiseksi
kokoelmia varten joiden oli
muodostettava Suomen k., heräsi 1887, mutta
toteutui vasta 1905, jolloin
arkkitehtien Geselliuksen, Lindgrenin ja
Saarisen piirustukset taloa varten
vahvistettiin ja määräraha sen aikaansaamiseksi
myönnettiin. Rakennus valmistui pääosaltaan
1910, minkä jälkeen sisustustyö voitiin aloittaa.
Museo sisältää kolme pääosastoa:
esihist., ylempiensäätyjen ja
kansat. osaston. Ensiksi mainittuun, jossa
pääasiana ovat kotimaiset kivikauden,
pronssikauden ja rautakauden kokoelmat,
kuuluu myös keräelmä ulkomaisia
esihist. esineitä. Ylempien luokkien
kokoelman pääosana ovat kotimaiset
kirkolliset, tekstiili-, huonekalu-, lasi-,
keramiikka-, tina-, hopea- ja asekokoelmat.
Lisäksi kuuluvat siihen rahatieteelliset
kokoelmat. Kansat, osaston muodostavat
pääosana kotimaiset sekä suomensukuisten
ja vierassukuisten kansain kokoelmat.
V. 1916 avattiin yleisölle kotimaiset
kansat, ja ylempien säätyjen kokoelmat,
1920 kotimaiset kivi- ja pronssikauden
kokoelmat ja 1923 kotimaiset rautakauden,
ulkomaiset esihist. ja suomensukuiset
kansat, kokoelmat. Rahatieteelliset
kokoelmat avattaneen ennenpitkää.
Vierassukuisten kansat, kokoelmain
yleisölle avaamista vaikeuttaa tilanpuute.
ks. kuvaliitettä.

Kansallisneuvosto (saks. Nationalrat),
Sveitsin liittokokouksen toinen kamari.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 19:13:25 2021 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0183.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free