Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaupunginvanhimmat-Kaura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
puheenjohtajansa kutsusta tai milloin vähintään
neljännes valtuutetuista tai maaherra tai
maistraatti sitä pyytää; joka tapauksessa
on k:n kokouksia pidettävä tammi-, kesä- ja
joulukuussa. K. on päätösvaltainen, jos
vähintään 2/3 valtuutettujen lukumäärästä on
saapuvilla. K. tekee päätöksensä, ellei olla
yksimielisiä, äänestyksen jälkeen. Tavallisesti
yksinkertainen enemmistö on ratkaiseva, mutta
erinäisiin kysymyksiin nähden vaaditaan
2/3:n määräenemmistö. Eräät k:n
päätökset ovat, lailliseen voimaan
tullakseen, alistettavat Valtioneuvoston
tutkittaviksi ja vahvistettaviksi ja eräät
päätökset maaherran tarkastettaviksi. K:n
päätöksestä voidaan valittaa maaherralle,
jos päätös loukkaa valittajan yksityistä
oikeutta, jos sitä ei ole tehty laillisessa
järjestyksessä, jos se on ristiriidassa
yleisen lain tai asetuksen kanssa, tai jos
k. on muulla tavoin ylittänyt
toimivaltaansa (Kaupunkien kunnallislaki
27/11 1917, muutettu 27/3 1919, 15/8 1919,
21/2 1925 ja 19/5 1925).
Kaupunginvanhimmat. Alkujaan
kaupungin koko asujamisto otti osaa
muutamien kaupunkikuntaa koskevien
asioiden ratkaisemiseen, mutta myöhemmin
tämä tehtävä siirtyi joillekuille sitä
varten valituille edustajille, joita
1600-luvulla alettiin nimittää k:ksi.
Asetus kunnallishallituksesta kaupungissa
8/12 1873 lakkautti tämän edustuslaitoksen.
Kaupunginviskaali, yleinen syyttäjä
kaupungissa. K., jonka oikeuskansleri nimittää
virkaan, on myös oikeuskanslerin alainen.
Kaupunginvouti, ulosottomies kaupungissa.
Kaupunki (mskand.), hallinnollisesti
ja tav. myös oikeudellisesti maaseudusta
erotettu alue, joka on saanut
kaupunginoikeudet ja jossa asuu jotenkin lukuisa
väestö ahtaiden rajojen sisäpuolella.
Tilastossa luetaan usein kieiksi paikat,
joissa vähintään 2,000 as. Suur-k:ssa
on ainakin 100,000 as. Maailman
suurimmat k:t ovat nykyisin (asukasluku
miljoonissa): Lontoo 7,5, New York 5,8,
Berliini 3,8, Pariisi 2,9, Chicago 2,8,
Buenos Aires 2,3, Philadelphia 1,9, Wien
1,9, Moskova 1,8.
Kaupunkien Paloapuyhdistys Irtaimistoa Varten,
per. 1871, Turku. Vakuuttaa irtaimistoa kaupungeissa.
Vakuutuskanta oli 1926 yli 1 miljardi mk.
Kaupunkien Yleinen Paloapuyhdistys,
Helsingissä, per. 1832. Vakuuttaa
kiinteimistöjä maamme kaupungeissa ja
kaupunkimaisissa asutuskeskuksissa;
pääasiassa ainaisia vakuutuksia.
Vakuutuskanta lähes 5,5 miljardia,
rahastot n. 110 milj. mk.
Kaupunkikoulut, porvariston lasten
opetusta varten ristiretkien ajoista
kaupunkeihin perustetut koulut. Ne
olivat n. s. kirjoituskouluja (aikaisemmin)
tai latinakouluja.
Kaupunkikunta. Kukin kaupunki
siihen kuuluvine alueineen on eri kuuta.
K:n jäsen on jokainen, jolla
kaupungissa on tai tulee olla asunto
ja kotipaikka, joka siellä harjoittaa
elinkeinoa, liikettä tai ammattia, tai joka
siellä omistaa talon, tontin tahi maata.
K. käyttää päättämisvaltaansa
kaupunginvaltuuston, raastuvankokouksen ja
kuntain edustajain kokouksen kautta.
K:n yhteisiä tarpeita varten on
jokainen k:n jäsen velvollinen suorittamaan
kunnallisveroa. K:lla on sen ohella
muitakin sekä julkisoikeudellisia että
yksityisoikeudellisia tulolähteitä
(Kaupunkien kunnallislaki 27/11 1917, muutettu
27/3 1919, 15/8 1919, 21/2 1925 ja 19/5 1925;
Asetus kunnallishallituksesta kaupungissa
8/12 1873, muutettu 20/1 1922, 21/12 1923
ja 21/2 1925).
Kaupunkiliitto, Suomen K., per.
1917 tarkoituksenaan valvoa Suomen
kaupunkien, kauppaloiden ja kaupungintapaisten
yhdyskuntien yhteisiä etuja. Sen asioita
hoitavat joka kolmas vuosi pidettävät
kaupunkipäivät, hallitus sekä Kunnallinen
Keskustoimisto.
Kaupunkilähetys, suurkaupunkien
hengellisen ja ruumiillisen hädän
aiheuttama kristillisen rakkaudentyön muoto.
Sen työtapoja, ovat henkilökohtainen
puhuttelu kotikäynneillä, raamattutunnit,
saarna- ja esitelmätilaisuudet (myös
ulkosalla), lastentyö erilaisine
huoltoloineen, nuorisotyö, taistelu juoppoutta,
siveettömyyttä ja kerjuuta vastaan
turva- ja pelastuskotien sekä työlaitosten ja
siirtoloiden avulla, kirjallisuuden
julkaiseminen ja levittäminen y. m. Suomessa
perustettiin ensimmäinen k.-yhdistys
Helsinkiin 1883 piispa H. Råberghin
aloitteesta; sen nyk. johtajana on toht.
B. H. Päivänsalo.
Kaura, maamme tärkein viljakasvi.
K:n jyväsato oli 492,2 milj. kg 1924,
tehden n. 52 % korsiviljojen
kokonaissadosta; k:n kasvussa oli tällöin
424,5 tuh. ha eli 20 % viljellystä
peltoalasta, kylvömäärä n. 83 milj. kg ja
jyväsato ha:lta keskimäärin 1,159 kg.
Sato vaihtelee maassamme 900-1,400 kg
ha:lta, kun pelto on tavallisessa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
