- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
459-460

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Keskisääty-Keskuslämmitys

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


väheneminen suurteollisuuden, tavaratalojen
ja kulutusosuuskuntien tieltä. Ahtaammassa
merkityksessä k. tarkoittaakin maata
omistamattoman taloudellisesti itsenäisen
pienyrittäjäluokan lainsäädännöllistä
turvaamista. Mutta pääoman kasvava valta
puristaa myös n. s. sivistynyttä keskisäätyä
ja ei-suurviljelystä harjoittavia maanomistajia,
joten k. laajemmassa merkityksessä koskee niitäkin.

Keskisääty, säätyluokka, jonka jäsenet
toimivat käsityöläisinä, pienteollisuuden
harjoittajina, vähittäiskauppiaina ja
maanviljelijöinä pien- tai keskikokoisilla
tiloilla. Usein luetaan k:yyn kuuluviksi
myös melkoinen osa virkamiehiä. vapaitten
ammattien harjoittajia sekä teollisuusvirkailijat
ja heihin verrattavat liike-elämän palveluksessa
olevat henkilöt.

Keskitys l. sentralisatsioni,
valtiollinen periaate ja hallitusjärjestelmä,
joka pyrkii sellaiseen järjestysmuotoon, että
erilaatuiset valtiolliset tehtävät mikäli
mahdollista kuuluvat yhteisille keskusvirastoille.

Keskivero (ruots. mediumränta),
väliaikainen vero Pohjois-Karjalassa
1767-75. Vero määrättiin pitäjittäin ja sen
tuli vastata vv. 1750-64 eri pitäjissä
kannettujen verojen keskimäärää.

Keskiverto, keskiproportsionaali.
Suure x on kahden samanlaatuisen suureen,
a:n ja b:n keskiverto, jos
a:x = x:b. Jos ne ovat lukuja, niin
x = (ab)0,5.

Keskiyläsaksa (saks. Mittelhochdeutsch),
saksankielen toinen hist. kehityskausi, n. 1100-1500.

Keskiyönaurinko on nähtävissä, kun
auringon etäisyys taivaannavasta on
pienempi kuin seudun napakorkeus.
Tämä saattaa tapahtua kummankin
navan ympäristössä, rajana napapiiri.
Valonisäteitten taittumisen vuoksi
ilmakehässä sen voi havaita hiukan
kauempanakin navoilta (esim. Aavasaksa on
15 km napapiiristä etelään).

Keskiäänet, sekakuorossa altto ja
tenori, mieskuorossa II tenori ja I basso.

Keskiön määrääjä, työväline, jolla
määrätään keskipiste työkappaleihin
esim. liereiden esineiden päihin.

Keskus l. keskipiste. Pisteen
suhteen symmetrisen kuvion k. on se
piste, joka puolittaa vastinpisteiden
yhdistysjanat, s. o. se piste, jonka
suhteen kuvio on symmetrinen.
Esimerkkejä keskuksellisista kuvioista ovat
suunnikas, ellipsi, ympyrä, hyperboloidi,
pallo. Keskuksettomia ovat esim.
puolisuunnikas, paraabeli, parabololdi.
Yhdenmuotoisuus-k. Jos kaksi
yhdenmuotoista kuviota on sellaisessa
(homoteettisessa) asemassa, että
vastinpisteiden yhdistyssuorat leikkaavat
toisensa samassa pisteessä, niin tämä
piste on niiden yhdenmuotoisuus-k.

Keskusasema ks. Puhelin.

Keskusaurinko, oletettu suuri aurinko,
jota maailmankaikkeuden auringot kiertävät.

Keskushermosto, aivot ja selkäydin.

Keskusjana, kahden ympyrän tai
pallon keskipisteiden välijana.
Keskussuora, se suora,
jonka osa on k.

Keskuskauppakamari ks. Kauppakamarit.

Keskuskeittiö, ruokalaliike, jota
ylläpidetään useiden lähekkäinasuvien
perheiden jokapäiväisen ravinnontarpeen
tyydyttämiseksi. Viimeaikoina on
rakennettu osakeasuntoja, joissa eri perheillä
ei ole omaa keittiötä, ja jotka siten
perustuvat kokonaan k:n käyttämiselle.

Keskuskirkko ks. Kirkko.

Keskuskulma, ympyrässä kulma,
jonka kärki on ympyrän keskuksessa,

Keskuslämmitys. Yhteisessä
keskuksessa synnytetty lämpö johdetaan
kuumennetun veden, höyryn tai ilman avulla
putki- tai kanavajohtoja myöten eri
kohtiin rakennusta. Tavallisimpia
keskuslämmityksiä ovat
matalapainevesilämmitys ja
matalapainehöyrylämmitys.
Vesilämmityksessä johdetaan
vesikattiloissa lämmitetty vesi
putkijohtoja myöten huoneissa oleviin
lämpöpattereihin, joissa se jäähtyessään
luovuttaa osan lämmöstään ja juoksee
senjälkeen toisia putkijohtoja myöten
takaisin kattiloihin uudelleen
lämmitettäväksi. Veden kiertokulku syntyy joko
yksinomaan kylmän ja lämpimän veden
painoerotuksesta (painovoimavesilämmitys)
tai käytetään veden kierrättämiseen
pumppuja (pumppulämmitys).

illustration placeholder


Alajakoinen Yläjakoinen
matalapeinelämmitys. matalapainevesilämmitys.


K kattila, L lämpöpatterit, Jj jakojohdot,

Kj kokoojajohdot, Nj nousujohto, Ij ilmajohdot,

Pj paisuntajohto, Pa paisunta-astia, I ja

II pystylinjat, Sv sulkuventtiilit, Th tyhjennyshanat.



<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0274.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free