| 100 | </table>
| pt | |
| pääoma K = k (1 + | ——— | ), missä k on |
| 100 | </table>
alkup. pääoma, p prosentti ja t aika
vuosissa. Käytännöllisissä korkolaskuissa
käytetään usein taulukkoja (ks. liitettä
ed. siv.). Jos korko lisätään pääomaan
ja sillekin lasketaan korkoa, niin
luetaan koronkorkoa. Kasvanut
pääoma on, jos korko lisätään vuosittain,
| p t | |
| L = k (1 + | ——— | ). [Myllylä, „Korkokirja" (1926).] |
| 100 | </table>
Korkolippu, kuponki (ks. t.).
Korn, Arthur (s. 1870), saks.
matemaatikko ja fyysikko, keksinyt erään
kaukokuvausmenetelmän.
Kornelli (Cornus mas),
Etelä-Euroopassa ja Etu-Aasiassa kasvava
kanukkapensas, jolla on imelät, syötävät marjat.
Meillä koristepensaana.
Kornetti (ransk.). 1. Sot. Alin ratsuväen
upseerin arvo. — 2. Mus. 1) Postitorvesta
kehittynyt kimeä-ääninen vaskisoitin; 2) k:n ääntä
jäljittelevä 3-5-kuoroinen urkuäänikerta.
Korngold [-lt], Erich Wolfgang
(s. 1897), itäv. säveltäjä. Säveltänyt m. m.
oopperat „Ring des Polykrates", „Violanta",
„Die tote Stadt".
Kornilov [-nī’lof], Lavr
Georgievitš (1870-1918), ven. kenraali. Tuli
heinäk. 1917 lounaisrintaman päälliköksi
ja elok. ylipääliköksi. Teki syysk. sam. v.
epäonnistuneen vallankaappausyrityksen.
Taisteli bolševikkeja vastaan Kaledinin
kera Etelä-Venäjällä.
Kornin kieli ks. Cornwall.
Kornwallkattila, cornwallkattila.
ks. Höyrykattila.
Koro, metsänh., vaillinaisesti
kyljestynyt, tav. kulon aiheuttama haava
tukkipuussa.
Koroinen, arkkipiispanistuimelle
kuuluva säteritila Maariassa. Vanha Turku
sijaitsi K:n niemessä.
Korolenko [karalje’-], Vladimir
Galaktionovitš (1853-1921), ven.
kirjailija. Teoksia suomen.: „Sokea
soittaja" y. m.
Korollaari (lat.), alk. kukkaiskiehkura,
sitten kulta- tai hopeaseppele, joka
annettiin lisäpalkintona näyttelijöille
y. m., lahja; matem., seurausväite,
välitön seuraus jo todistetusta väitteestä.
Koromandelranta, Etu-Intian
itärannikolla 10° ja 16° välillä pohj. lev.
Korona ks. Aurinko.
Koroneia, muinaiskreik. kaupunki
Boiotiassa, lounaiseen Kopais-järvestä.
Korostus, mus., sävelen esittäminen
erityisellä painolla („korolla"), tulee
kysymykseen kahdessa eri tapauksessa:
1) säännöllisten rytmi-iskujen ilmentämisessä,
2) tilapäisessä yksityisten sävelten esille
saattamisessa (epä-iskut). vrt. Isku.
Korpi-Jaakko ks. Stenius.
Korpilahti, kunta Hämeen läänissä,
Päijänteen pohjoispään kahden puolen;
660,5 km2, 7,549 as. (1925).
Korpilombolo, pitäjä Pohjois-Ruotsissa,
Norrbottenin läänissä, Tornionjoen
laaksossa; suomalaisasutusta; 2,400 as.
Korpimetso (Tetrao urogallus X tetrix),
metson ja teeren (tav. urosteeren ja koppelon)
sekamuoto. Uros on musta, rinnalla, kaulalla ja
päässä sinipunainen purppuranhohde, pyrstö
tasapäinen. Naaras naarasteeren värinen, mutta
suurempi; pyrstön kaikki sulat yhtäpitkät
(naarasteerellä ulommaiset pisimmät).
 |
A koppelon, B
naaraskorpimetson, C naarasteeren
pyrstö altapäin.
|
Korpisammakko, rupisammakko,
konna (Bufo vulgaris), 8-12 cm pitkä
sammakko; iho käsnäinen, mustan- tai
harmaanruskea, epäselvään mustatäpläinen,
alta vaalea. Asuu viljelysmailla ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0394.html
|
|
|
