- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
719-720

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kouristus-Kovuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


mutapohjaisissa, tummavetisissä lammikoissa,
syö pieniä vesieläimiä ja mätäneviä
kasviaineita, kaivautuu talveksi
pohjamutaan. Hyvin sitkeähenkinen. Suomen
etelä- ja keskiosissa, yleinen Oulun
seuduille asti.

Kouristus, hermoston tautiperäisestä
kiihoittumisesta aiheutunut tahaton, usein
tuskallinen lihasten supistuminen.

Kourla, allodisäteri Vihdissä, ollut
m. m. Hästesko-, Toll- ja af Hällström-suvuilla.

Kouta, kunta pohjoisimmassa
Vienan-Karjalassa, Kannanlahden perukan
lounaisrannalla, Koutajärvestä
laskevan Koutajoen suun ympärillä.
Pääpaikka samanniminen kylä, jossa suuria
sahalaitoksia.

Kouta, Aarni (1884-1924), alk.
Candolin, suom. runoilija. Teoksia:
„Luciferin kannel" (1923, valikoima
aikaisemmista kokoelmista), ,,Ristin tie".
,,Aurinkohäät" y. m.

Kouvola. 1. Kauppala (v:sta 1923)
Viipurin läänissä samannimisen
rautatieaseman ympärillä; 8-luokkainen
yhteiskoulu. 4,074 as. (1924). — 2.
Rautatieasema Helsingin-Rajajoen radan varrella,
Kajaaniin ja Kotkaan vievien ratojen
haarautumiskohdassa. Helsinkiin 192 km,
Kajaaniin 441 km, Kotkaan 51 km.

illustration placeholder

Kouvolasta.



Kovakuoriaiset (Coleoptera),
lajirikkain hyönteislahko: n. 300,000 lajia,
Suomessa yli 3,000. Suuosat purevat,
etusiivet kovia peitinsiipiä, takasiivet
kalvomaiset; muodonvaihdos täydellinen,

Kovalevskij [-je’-], Aleksandr
(1840-1901), ven. eläintieteilijä.
Suorittanut m. m. arvokkaita vaippaeläinten
ja suikulaisen sikiökehitystä valaisevia
tutkimuksia. — Kovalevskij, Maksim
(1851-1916), ven. oikeusoppinut,
historiantutkija ja poliitikko (kadetti).
Käsitteli teoksissaan varsinkin yhteiskunnan,
perheen ja maaomaisuuden historiaa
(,,Euroopan taloudellinen kehitys
kapitalismin esiintymiseen saakka", y. m.).
Kovalevskij, Sonja (1853-91),
V. K:n puoliso, ven. etevä matemaatikko ja
kaunokirjailija. Hänen matemaattisista
teoksistaan tärkeimmät käsittelevät
osittaisdifferentsiaaliyhtälöitä ja
kappaleen pyörähdystä kiinteän pisteen ympäri.
[Leffler (ruots., 1892).]

illustration placeholder

Sonja Kovalevskij.


Kovalevskij, Vladimir (1843-83),
A. K:n veli, paleontologi, prof. Moskovassa.

Kovaresmia, keskiaikainen muhamettilainen
valtakunta, jonka keskus oli Araljärven
eteläpuolella. Muhammed III:n aikana (1200-20)
se ulottui Tigriksestä Indukseen. Tšingis-kaanin
hävittämä 1219-21. K:n ratsuparvet valloittivat
1244 kristityiltä Jerusalemin.

Kovasin, hiomiskivi, kvartsirikkaasta
liuskeesta tehty terotusväline. Myöskin
keinotekoisia k:ia käytetään.

Kovasuola (saks. Hartsalz),
Stassfurtin abraumsuolojen tärkeä aines; seos
sylviinistä, vuorisuolasta ja kiseriltistä.

Kova vesi, kalsea vesi (ks. t.).

Kovaääninen, megafoni,
radiopuhelimessa käytetty äänekäs kuulotorvi.

Koweit, Englannin suojeluksen
alainen arab. sulttaanikunta Persianlahden
luoteiskolkassa; n. 50,000 as. —
Samanniminen pääkaup., Bagdadin radan
päätekohta, 30,000 as.

Kovera, konkaavi, kaareva viiva
tai pinta sisäpuoleltaan katsottuna; vastakohta:
kupera.Koverankupera, toiselta
puoleltaan kovera, toiselta kupera, esim. linssi.

Kovero, Tuupovaaran (ks. t.) kunnan
ent. nimi.

Koverojärvi, luonnonkaunis, 5 km
pitkä, 300 m leveä, 55 m syvä järvi
Ruovedellä, 7 km:n päässä kirkolta.

Kovjoki, rautatieasema Seinäjoen-Kokkolan
rataosalla Uudenkaarlepyyn kunnassa, 91 km
Seinäjoelta.

Kowno ks. Kaunas.

Kovuus. Mineraalien k.-asteen,
määräämiseksi ovat eräät tavallisimmat
mineraalit järjestetyt sellaiseen sarjaan,
että jälkimmäinen on aina edellistä
kovempi, s. o. naarmuttaa tätä. Asteikko
on seuraava: 1. talkki, 2. kipsi, 3.
kalkkisälpä, 4. fluorisälpä, 5. apatiitti, 6.
maasälpä, 7. kvartsi, 8. topaasi, 9. korundi,
10. timantti. Jos jotakin mineraalia
naarmuttaa maasälpä, mutta se itse


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:09 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0410.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free