- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
731-732

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kreikkalainen keisarikunta-Kreikkalainen taide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Akala-nimisenä provinssina Rooman
valta-kuntaan.
Valtakunnan jakaannuttua K. tuli
kuulumaan Itä-Roomaan. Maahan tunkeutui
vieraita kansoja, vars. slaaveja.
Latinalaisen keisarikunnan perustamisen
jälkeen (1204) oli K:ssa us. osavaltioita.
Venetsia anasti suuren osan saaristoa
m. m. Kreetan. 1400-luvulla tulivat
turkkilaiset. Valloitettuaan
Konstantinopolin he saivat haltuunsa koko
niemimaan. Kreik.-kat. kirkko ja
kunnallishallinto jäivät ainoiksi kansallisiksi
laitoksiksi.
1700-luvun lopulla perustettiin Hetairia-niminen
seura valmistamaan kapinaa turkkilaisia vastaan.
Vapaussodassa (1821-29) K. sitkeän taistelun
ja kansainvälisen vapaaehtoisavun sekä
v:sta 1827 Englannin, Ranskan ja
Venäjän aseellisella avulla pääsi
itsenäiseksi (vrt. Missolonghi,
Navarino
). Oltuaan tasavaltana K. tuli
1832 kuningaskunnaksi (hallitsijat ks.
Otto I, Yrjö I, Konstantinos,
Aleksanteri
ja Yrjö II).
V. 1864 Englanti luovutti K:lle Joonian saaret ja
ven.-turk. sodan jälkeen 1881 K. sai Tessalian
ja Etelä-Epeiroksen. K:n kärsittyä
tappion sodassa Turkkia vastaan 1897 toiveet
Kreetan liittämisestä pääsivät
toteutumaan vasta 1913. Tällöin voitokkaiden
Balkanin sotien johdosta K:n alue
laajeni melkoisesti. Maailmansodan aikana
K. oli tavattoman vaikeassa asemassa.
Aikaisemmin johtavassa asemassa ollut
Venizelos vaati K:aa yhtymään sotaan
keskusvaltoja vastaan, jota kuningas
ja yleisesikunta vastustivat. Toisaalta
saks.-bulg. sotaväenosastot loukkasivat
K:n puolueettomuutta anastamalla osia
Makedoniasta, toisaalta liittoutuneet
miehittivät m. m. Ateenan ja pakottivat
K:n luovuttamaan laivastonsa. Samoihin
aikoihin Venizeloksella oli Salonikissa
oma hallituksensa, joka julisti sodan
keskusvaltoja vastaan. Kuningas
Konstantinoksen ja kruununprinssi Yrjön oli
poistuttava maasta 1917; sam. v. uusi
kuningas Aleksanteri ja Venizelos
yhtyivät sotaan keskusvaltoja vastaan.
Sēvres’in rauhassa 1920 K. sai laajoja alueita
sekä Traakiasta että Vähästä-Aasiasta,
mutta turkkilaiset eivät suostuneet niitä
luovuttamaan. Venizeloksen oli pakko
luopua vallasta, ja Konstantinos
kutsuttiin takaisin 1920. Vähässä-Aasiassa
Angoran hallitusta vastaan käydyssä sodassa
K. kärsi 1922 musertavan tappion, minkä
johdosta Konstantinoksen täytyi uudelleen
luopua. Lausannen rauhassa 1923 K. sai
nykyiset rajansa. Konstantinoksen
jälkeen kuninkaaksi tullut Yrjö II
pakotettiin poistumaan maasta jouluk. 1923.
Huhtik. 1924 K:sta tuli tasavalta
ensimmäisenä presidenttinään amiraali
Konduriotis, joka luopui 1926.
vrt. Pangalos.

Kreikkalainen keisarikunta ks. Itä-Rooma.

Kreikkalainen musiikki on tullut
tunnetuksi etupäässä teoreettisten
teosten kautta. Itse sävellyksistä on vain
harvoja löydetty, ja niistäkin enimmät
ovat peräisin verraten myöhäiseltä ajalta.
K. m. oli pääasiallisesti vokaalimusiikkia,
ja sen taiteellinen arvo oli ennen
kaikkea sävelten ja sanojen (sekä niihin
liittyvien ruumiinliikkeiden)
keskinäisessä sopeutumisessa sekä tämän
sopeutumisen pohjalla kehittyneessä rytmin
monipuolisuudessa ja eheydessä. Toisissa
suhteissa se pysyi alkeellisella kannalla,
kuten soinnutukseen ja soitinnukseen
nähden. Moniäänisyyttä ei tunnettu,
paitsi oktaaveissa laulamista ja
soittamista. Arvellaan kuitenkin säestävällä
soittimella silloin tällöin lisätyn
tilapäisiä korusäveliä varsinaisten
laulunsävelten lomiin. Soittimina olivat
kitara ja aulos yleisimmät ja paraiten
arvossa pidetyt. Metodiikassa ilmeni
samantapaisia omituisuuksia kuin
keskiajan yksiäänisissä laulusävellyksissä ja
useiden Euroopan nykykansain kansansävelmissä
(vrt. Kirkkosävellajit).

Kreikkalainen taide. Jo esihist. ajalla
rakennustaide oli korkealla kannalla,
kuten Troian, Kreetan, Tirynsin ja
Mykenen valtavat linnan- ja palatsinrauniot
toiselta tuhatluvulta e. Kr. osoittavat,
niinikään taideteollisuus. Varsinainen
k. t. jakautuu kolmeen ajanjaksoon:
arkaiseen, n. s. doorilaisten
vaelluksesta persialaissotiin (1100-500 e. Kr.),
klassilliseen (500-338) ja
hellenistiseen makedonialaisesta
valloituksesta roomal. valloitukseen tai
keisarikauteen (338-146 t. 30 e. Kr.).
1. Rakennustaiteen luonteenomaisin
tuote on temppeli. Ne rakennettiin
kivipengermälle suorakaiteen muotoisiksi.
Keskiosassa on suurehko pyhäkkö (cella),
jossa jumalankuva ja jommassakummassa
tai molemmissa päissä avoin eteishalli.
Pylväitä saattoi olla temppelin etu- tai
myös takaseinällä tai ympäri koko
rakennuksen; niiden tehtävänä oli tukea
kattoa. Päätykolmiot ja friisit olivat
kaunistetut kuvanveistoksilla. Oli kolme tyyliä,
doorilainen, joonialainen ja
korinttilainen (ks. n.). Kuuluisia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:09 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0416.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free